Rehuntuotannon hiilijalanjäljestä suomalaisissa olosuhteissa piirtyy yhä tarkempi kuva, kun Yli-Jaman tilalla sukelletaan hiilensidonnan maailmaan osana HKScanin Agrofood Ecosystem® -työtä. Huipputeknologia seuraa yhteyttämisen hiilivirtoja broilertilan vehnäpellolla kasvukauden loppuun asti.
Matti ja Anna-Leena Yli-Jama viljelevät Salon Kuusjoella sokerijuurikasta, kevät- ja syysvehnää, mallasohraa, siementimoteitä, ruista ja hernettä. Öljykasvitkin otetaan jälleen viljelyyn heti kun sadosta on tiedossa kannattava hinta.
Ympäristöasioita pohtinut pariskunta on vuosien mittaan muuttanut viljelytapojaan ympäristöä säästävään suuntaan. Tärkeimpiä asioita ovat monipuolinen viljelykierto ja mahdollisimman korkea kasvipeitteisyys. Peltojen säännöllinen kalkitus ja suojavyöhykkeet kuuluvat myös keinovalikoimaan.
”Juurikasta viljellään lohkolla 2–3 vuotta, sen jälkeen kylvetään timotei suojaviljan kanssa. Muutaman satovuoden jälkeen on vuorossa syysvilja ja taas juurikas. Viljakierrossa meillä vuorottelevat heinäsiemen, mallasohra, kevätvehnä ja ruis. Timotei katkaisee viljan monokulttuurin”, Matti Yli-Jama kuvaa.
Huolenpitoa maasta
Pellon kasvukunto on noussut yhä tärkeämmäksi tekijäksi sadon varmistajana.
”Paljon siitä kasvukunnosta puhutaan, mutta kaikki eivät sitä huomioi tarpeeksi”, Matti Yli-Jama huomauttaa.
Heidän tilansa pellot on salaojitettu pääosin 60-luvulla silloisella pitkällä ojavälillä. Yli-Jamat ovat lisänneet vanhojen ojien väleihin uudet imuojat jo suurimmalla osalla pelloista ja parantaneet vesitaloutta lisämaaostojen kautta tulleilla mailla uusintaojituksen avulla. Yhteensä peltoa on runsaat 200 hehtaaria.
Timoteivuodet ovat osaltaan korjanneet maan rakennetta märimmilläkin lohkoilla. Yli-Jamat kiinnittävät huomiota myös maan pinnan muotoiluun, ja täyttävät tarvittaessa pellon notkelmia ojamailla. Laserohjattavaa lanaa he ovat kokeilleet hyvällä menestyksellä.
Huolenpito maasta näkyy. Kuluneen, hyvin märän ja sateisen talven jälkeenkin pellot kuivuivat kylvettäviksi ennen vappua.
Hiilivirrat mitataan
Viime kesänä Yli-Jamat osuivat Okra-näyttelyssä juttusille HKScanin Jarmo Seikolan kanssa, joka kertoi heille alkamassa olevasta Kariniemen sankarit -projektista. He ilmoittautuvat heti mukaan.
”Meitä kiinnostaa uudet asiat ja haluamme parantaa omaa tekemistämme. Tässä projektissa yhdistyvät kannattavuus ja ympäristönäkökulma”, Anna-Leena Yli-Jama perustelee.
”Kuluttaja miettii näitäkin asioita osatessaan broileria.”
Tilalla poraudutaan nyt vehnän viljelyn hiilitaseeseen ja kerääjäkasvin vaikutukseen kahdella koelohkolla. Osalle toisesta lohkosta on kylvetty valkoapilaa, joka puinnin jälkeen jatkaa hiilensidontaa kasvukauden loppuun saakka.
Lannoitus on suunniteltu yhdessä Yaran Anne Kermisen kanssa. Vehnä saa typpeä kylvön yhteydessä melko niukasti, ja täydennyslannoitus määräytyy kasvustosta mitatun tarpeen mukaan paikkatietoa hyödyntäen.
”Tästä karttuu meille hyvää kokemusta. N-Sensorin käyttö on järkevää erityisesti isoilla lohkoilla. Lannoitetta säästyy, kun määrää voidaan säädellä levityksen aikana”, Matti Yli-Jama sanoo.
Kaksi tutkimuskammioita kerää lohkoilta hiilidataa parin viikon välein. Siihen liitetään tiedot ilman ja maan lämpötilasta ja kosteudesta.
”Datasensorin tiedot näkyvät meille koko ajan. Se tuo lisää mielenkiintoa ja tarkkuutta työhön”, lisää Anna-Leena Yli-Jama.
Broilerala on edelläkävijä
Yli-Jamat lähtivät broilertuotantoon 1999 ostamalla 30 000 linnun kasvattamon vartin ajomatkan päästä kotoa. Kun vanha kanala oli täysinpalvellut, pariskunta rakensi uuden, samankokoisen kanalan tilan yhteyteen 2006.
Broilerintuotannon hiilijalanjäljen selvittämistä he pitävät tarpeellisena ja odottavat siitä koituvan hyötyä alkutuotannolle.
”Tässä saadaan vertailukelpoista tietoa suomalaisesta tuotannosta. Odotan, että tulokset vahvistavat kuluttajan uskoa kotimaiseen tuotantoon. Se näkyy kulutuksessa ja toivon mukaan myös hinnassa. Sitä kautta tuotannon kannattavuus paranee”, Anna-Leena Yli-Jama sanoo.
Kun kymmenelle tilalle laskettiin yhden lihakilon tuotannon hiilijalanjälki tuotannosta kerättyjen lukujen perusteella, lopputulokset olivat hyvin lähellä toisiaan.
”Toimintatavat ovat hyvin samankaltaisia, esimerkiksi hakelämpö on otettu käyttöön broileritiloilla muita aikaisemmin. Koemme, että alamme on edelläkävijä monessa suhteessa. Myös hiilijalanjäljen selvittäminen kertoo siitä.”
Yli-Jamat aikovat viedä tilansa toimintoja vielä ympäristöystävällisempään suuntaan uuden tekniikan avulla. Suunnitelmissa on satokartoituslaitteiston hankkiminen puimuriin sekä aurinkopaneelit.
Agrofood Ecosystem® Kariniemen tiloilla
Hiilijalanjälki on laskettu kymmenellä Kariniemen® Sankarit -pilottitilalla. Hiilijalanjälki on keskimäärin 2,4 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Se on pienin Suomessa mitatuista.
Toimenpiteet Yli-Jaman tilalla kesällä 2020:
- Lannoituksen optimointi: suunnitelma, Atfarm & N-Sensor, yhteistyössä Yara
- Hiilenmittauskammiot kahdella lohkolla, toisella kerääjäkasvit, yhteistyössä DataSense Oy
- Paikallinen sääasema ja maaperäskanneri, Datasense Oy
- Rakeistettu lannoite broilerinlannasta, Novarbo Oy
Kuvat: Oskari Virtanen
Juttu julkaistu alun perin Kotitilalta-lehdessa 01/2020.
