Kysyimme kolmelta pilottitilalta:
1) Mitä toimenpiteitä teitte kasvukaudella?
2) Mitä opitte?
3) Mitä ajatuksia mm. hiilijalanjäljen ja eläinten hyvinvoinnin mittaaminen herättää?

Matti Yli-Jama, Kuusjoki (Salo)
Viljelyksessä reilut 200 hehtaaria, lajikkeina sokerijuurikas, kevät- ja syysvehnä, mallasohra, siementimotei, ruis ja herne.

1) Tilallamme oli kaksi koelohkoa, joilla viljeltiin kevätvehnää ja testattiin kerääjäkasvia. Valkoapilaa kylvettiin osalle toista koelohkoa ja sen vaikutusta hiilensidontaan mitattiin kahdella tutkimuskammiolla. Puinnin jälkeen kammiomittauksilla on kerätty vertailevaa tietoa vehnän sängestä ja valkoapilasta. Saimme tilalle myös sää- ja maaperäasemat tuottamaan tietoa hiilensidontalaskelmia varten. Erityisesti sääasemasta oli iloa käytännön työtäkin ajatellen.

2) Meillä on ollut kerääjäkasveja viljan seurana jo useita vuosia. Hiilensidontamittausten seuraaminen on ollut erittäin mielenkiintoista. Sääaseman reaaliaikaiset tiedot tuuliolosuhteista auttoivat ajoittamaan kasvinsuojeluruiskutukset oikein. Myös sademittari oli tarkka ja luotettava. Maaperäaseman tuottama tieto maan lämpö- ja kosteusoloista puolestaan auttoi suotuisan kylvöajan määrittämisessä.

3) Haluamme kehittää toimintamme vastuullisuutta edelleen ja kokeilla uusia asioita – tässä mittaukset ovat tukena. Myös kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia alkutuotannon ympäristövaikutuksista, samoin päättäjät. Tukipolitiikan pohjaksi on hyvä olla mitattua tietoa esimerkiksi rehuntuotannon hiilijalanjäljestä.

Kalle Kankaanhuhta, Kokemäki ja Sastamala
Viljelyksessä kahdella tilalla noin 250 hehtaaria, lajikkeina vehnä, syysvehnä, härkäpapu, kaura ja ohra. Apuna tilalla yksi ulkopuolinen työntekijä.

1) Tilallamme Sastamalassa testattiin Biolanin kehittämää uutta kananlantapohjaista kierrätyslannoitetta härkäpavun viljelyssä. Noin 10 hehtaarin koelohkosta puolet – savisempi, metsän varjostama alue – käsiteltiin kevytmuokkauksella ja toiselle puolelle tehtiin suorakylvö. Lannoite, joka on koostumukseltaan terävärakeista murua, saapui meille suursäkeissä, kevyesti kananlannalta tuoksahtaen.

2) Saimme uudella lannoitteella käsitellyltä koelohkolta noin kaksinkertaisen härkäpapusadon hehtaarilta muihin lohkoihin verrattuna – lannoite siis toimii. Lannoitteen levitys sujui meillä hyvin. Huomasin, että multivan vauhti kannattaa pitää varsin maltillisena, jotta saavutetaan suositeltu lannoitemäärä hehtaaria kohti.

3) Kuluttajilla on tarve tehdä vastuullisia valintoja ja siksi he edellyttävät ruokaketjun läpinäkyvyyttä alkutuotantoon asti. Mittaaminen on yksi tapa kertoa ymmärrettävästi alkutuotannon ympäristövaikutuksista ja muista vastuullisuusasioista. Mittaaminen on myös hyvä työkalu, kun pohditaan, mihin vastuullisuustoimenpiteisiin tuottajien niukat resurssit on vaikuttavinta suunnata.

Mika Tuomola, Loimaa
Viljelyksessä noin 65 hehtaaria, lajikkeina vehnä, kaura ja ohra. Viljelijän vanhemmat ovat apuna tilan töissä.

1) Testasimme kahta kerääjäkasvilajia vehnän joukossa, kaikkiaan noin kolmasosalla peltoalasta, lähinnä savimailla. Kasveina käytettiin puhdasta italianraiheinää ja puhdasta valkoapilaa riippuen lohkon rikkapaineesta. Sekä vehnän kylvön yhteydessä että jälkeenpäin, jyräyksen kanssa tehty kerääjäkasvin kylvö tuottivat kumpikin onnistuneen ja rehevän kasvuston. Kerääjäkasvin onnistumista edisti todennäköisesti vehnäkasvuston jääminen harvahkoksi kuivuuden takia. Kerääjäkasvit eivät juurikaan haitanneet sadonkorjuuta – siitä ei siis tarvitse olla huolissaan.

2) Kannattaa kylvää kerääjäkasvit yhtä aikaa viljan kanssa, jotta niiden kasvu pääsee nopeammin vauhtiin. Koelohkoilta saadut sadot olivat vähintään yhtä hyviä kuin ilman kerääjäkasveja viljeltyjen lohkojen, mikä yhdessä maanparannushyötyjen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja hiilensidonnan kanssa kannustaa kerääjäkasvien käyttöön. Ensi vuonna kylvän kerääjäkasveja 80 prosentille peltoalasta, myös kaura- ja ohralohkoille. Kerääjäkasvien synnyttämän biomassan mittaustuloksia vielä odottelen.

3) Ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat minulle henkilökohtaisesti iso motivaation lähde, ja on mielekästä olla mukana kehittämässä omaa toimintaa ja koko alaa näiltä osin eteenpäin. Mittaaminen on tärkeä osa tätä. Mittaustuloksiin pohjautuen on myös helpompi viedä eteenpäin viestiä vastuullisesta alkutuotannosta.

Juttu on alun perin julkaistu Kotitilalta-lehdessä 02/2020.