Vuoden 2020 kalkkunantuottajaksi on valittu Jaana ja Jyrki Tapio Loimaalta. Tulokset osoittavat, että tilalla todellakin osataan kalkkunankasvatus.
Pihlajamäen tila sijaitsee Loimaan kaupunkiin kuuluvassa Kojonkulman kylässä. Kojonkulma on noin 500 asukkaan pikkukylä, jonka tyypilliseen perinnemaisemaan kuuluvat mutkitteleva joenranta, kuohuvat kosket ja suuret peltoaukeat. Kojonkulma sijaitsee keskeisellä paikalla nopeiden kulkuyhteyksien päässä Turusta, Tampereelta sekä Porista.
Pihlajamäen tila on aikoinaan lohkottu Tapion kantatilasta. Nykyinen isäntä Jyrki Tapio on tilan kolmas isäntä. Tilalla on aikojen saatossa ehtinyt olemaan useita eri kotieläimiä, mutta mahtuupa väliin eläimetönkin jakso. Jyrkin isoisä hoiti lehmiä ja olipa tilalla pieni kanalakin niihin aikoihin. Jyrkin isä puolestaan kasvatti sikoja. Nykyinen isäntä aloitti kalkkunan kasvatuksen Pihlajamäen tilalla. Mutta ehtipä Jyrki hoitamaan useita vuosia samaan aikaan sikoja ja kalkkunoitakin. Kalkkunankasvatuksen laajentuessa siat kuitenkin lähtivät tilalta, ja viimeisten vuosien ajan on keskitytty vain kalkkunoihin.
Idea kalkkunankasvattajaksi ryhtymisestä löytyi Jyrkin vaimon Jaanan kotitilalta Pöytyältä, jossa Jaanan isä kasvatti kalkkunoita. Linnut kiinnostivat Jyrkiä, ja kalkkunatietoa sekä -käytäntöä oli lähellä nähtävissä. Eikä Jyrki ole valintaansa katunut.
Jyrki on viime vuosina laajentanut kalkkunankasvatusta, ja parhaillaan on menossa toinen laajennus. Laajennuksen valmistuttua kalkkunakanat kasvatetaan toisessa kasvatushallissa ja kalkkunakukot toisessa.
Hyvinvoiva kalkkuna on eläväinen
Jyrkin mukaan kalkkunankasvatuksen jokaisessa vaiheessa on omat haasteensa. Mutta alkukasvatuksen onnistumisen merkitys on erityisen suuri. Ensimmäisen kuukauden aikana määräytyy muun muassa miten linnut lähtevät kasvamaan, saavatko ne tasaisen alun ja kasvaako parvessa tasakokoisia lintuja. Isompien lintujen hoidossa ilmastoinnin merkitys korostuu. Pohjamateriaalin eli pehkun kunnossa pitäminen työllistää myös kasvatuksen loppuvaiheessa enemmän.
Jyrkin mukaan hyvinvoiva kalkkunaparvi on eläväinen; lähtee liikkeelle sekä tulee luokse heti, kun hoitaja menee kasvatushalliin. Voisi sanoa, että mitä enemmän linnut juoksevat, sen parempi. Halliin mennessään Jyrki tarkkailee muun muassa ilman laatua ja lintujen yleistä käyttäytymistä. Lintujen käytöksen seuraaminen ja tulkitseminen ohjaavat varsinkin untuvikkoaikana paljon ilmastoinnin ja lämmityksen säätöjen tekemistä.
Jyrkin mielestä mukavin vaihe kalkkunoiden kasvatuksessa on alun untuvikkovaihe; pienet untuvikot puhtaan vaalealla kutterikuivikkeella. Jos ulkona sataa vaikka räntää, on mukava mennä hoitamaan lintuja lämpimään halliin.
Oman tilan viljaa kalkkunoille rehuksi
Pihlajamäen tilan pelloilla kasvaa vehnää, kauraa ja ohraa. Uusimpana lisänä kasvilajivalikoimaan on tullut kuituhamppu, joka Jyrkin mukaan toimii viljelykierrossa hyvänä esikasvina viljoille. Kalkkunat syövät omilla pelloilla viljellyt vehnät ja kaurat.
Laadukkaan elintarvikkeen tuottamisessa Jyrki pitää tärkeänä hygieniaa. Niin rehuhygieniaa, kuin kasvatushallienkin hygieniaa. Jyrkin mukaan on tärkeää suojata rehuviljat niin linnuilta kuin jyrsijöiltäkin. Myös kasvatushallien pesu ja desinfiointi taukojen aikana on tärkeää tehdä hyvin. Kun tila on lintujen kasvatuksen osalta kertatäytteinen, eli kaikki linnut lähtevät pois kerralla ja tila tyhjenee tauon ajaksi kokonaan eläimistä, on kasvatustilojen pesut ja desinfioinnit helppo hoitaa.
Kanojen ja kukkojen erilaiset tarpeet huomioiden
Kalkkunankasvatus on muuttunut ajan kuluessa Jyrkin mukaan, sillä ennen kasvatettiin sekaparvia. Kalkkunakanat ja kalkkunakukot kasvatettiin yhdessä. Nykyään kanat ja kukot kasvatetaan erillään. Kanat teurastetaan aiemmin kuin kukot, koska kanat saavuttavat tavoitepainonsa aiemmin kuin kukot. Kanojen lähdettyä teuraaksi kukot saavat käyttöönsä kanoilta vapautuvan tilan. Jyrki pitää tätä järjestelmää hyvänä ja toimivana.
Kalkkunahallin laajennuksen myötä Pihlajamäen tilalla kalkkunakanat ja kalkkunakukot aletaan kasvattamaan omissa rakennuksissaan, kun tähän saakka kalkkunakanat ja –kukot ovat olleet samassa rakennuksessa väliaidan eri puolilla. Omissa rakennuksissaan kanojen ja kukkojen erilaiset tarpeet saadaan Jyrkin mukaan huomioitua vielä entistä paremmin. Muun muassa viljan määrää ruokinnassa voidaan säätää tarkemmin kasvatuksen ei vaiheissa kanoille ja kukoille erikseen.
Aiemmin kalkkunoita ruokittiin pelkällä rehutehtaan valmistamalla täysrehulla. Myöhemmin käyttöön tulivat viljarehut, joita täydennetään tilan omalla täysjyväviljalla. Tätä Jyrki pitää järkevänä systeeminä, sillä näin tilan omat viljat voidaan hyödyntää tehokkaasti ruokkimalla niillä kalkkunoita.
Kalkkuna maistuu ruokapöydässä
Tapion perheen suosikki ruokapöydässä on palvattu kalkkuna. Se maistuu niin pizzan päällä kuin suolaisissa piirakoissakin. Grillin lämmetessä myös sieltä löytyy yleensä aina kalkkunaa. Kalkkunaa tuleekin syötyä aika paljon, kertoo Jyrki.
Perheeseen kuuluvat Jyrkin ja Jaanan lisäksi kolme tytärtä. Jaana käy tilan ulkopuolella töissä, mutta osallistuu aktiivisesti myös kalkkunoiden hoitamiseen varsinkin kiireisimpinä aikoina.
Kasvatuserien välissä olevaa erätaukoa Jyrki pitää hyvänä siitäkin syystä, että silloin kotieläintuottajankin on mahdollista lomailla. Tapion perhe harrastaa kotimaan matkailua ja moottoripyöräilyä. Talvella on kiva suunnitella tulevan kesän reissuja.