Joka vuosi emotilalla poikimakauden alkaessa ilo ja innostus on läsnä, mutta samalla myös jännitys. Kuinkahan tänä vuonna poikimiset onnistuvat? Onkohan maaliskuussa vielä kovat pakkaset, kun...
Joka vuosi emotilalla poikimakauden alkaessa ilo ja innostus on läsnä, mutta samalla myös jännitys. Kuinkahan tänä vuonna poikimiset onnistuvat? Onkohan maaliskuussa vielä kovat pakkaset, kun vasikoita syntyy? Onkohan lopputiineyden ruokinnassa onnistuttu? Osaavatkohan hiehot huolehtia omatoimisesti vasikoistaan? Poikimakauden onnistuminen on emotilan ykkösasia.
”Niin aloittelevan kuin konkaritilankin ainoa tavoite täytyy olla terve, hyvin kasvanut vasikka per emo joka vuosi”, totesi eläinlääkäri Ulla Eerola emolehmätuottajien koulutuspäivillä tammikuussa.
Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti kuitenkaan aina syystä tai toisesta päästä. Karjanhoitaja voi kuitenkin hyvin pitkälle varautua poikimakauteen.
Valmistaudu poikimakauteen ja huolehdi emojen hyvästä kunnosta
Huominen on monesti se viikon kiireisin päivä. Siinä perustetta kerrakseen huolehtia hyvissä ajoin poikimakarsina puhtaaksi ja kuntoon poikimisia varten. Samoin kannattaa tarkastaa, miltä näyttää poikima-apuvälineet ja löytyvätkö ne sitten, kun niitä tarvitaan.
Yksi tärkeimmistä ohjeista on siis valmistautua poikimakauteen! Se on paras tapa ennaltaehkäistä poikimakauden vaikeuksia.
Erityisesti ennen poikimakauden alkua, olisi karjanhoitajan hyvä liikkua emojen keskuudessa päivittäin, jotta eläimet tottuvat hoitajansa läsnäoloon. Useimmiten emolehmät poikivat hyvin, kookkaammilla roduilla tosin ilmenee enemmän poikimavaikeuksia.
Eerola painotti koulutuspäivillä, että sonnivalinta ja astutukseen menevien hiehojen kunto, ikä ja koko ovat avainasemassa poikimakauden vaikeuksien ennaltaehkäisyssä. Yhtä tärkeää on emon kuntoluokan tarkkailu ja ruokinnan säätäminen sen mukaisesti sekä lopputiineyden ruokinnassa onnistuminen. Viimeisen kahden tiineyskuukauden aikana emon ruokinnan tarve nousee 25-30 %, mutta samalla syönti laskee, sillä kasvava sikiö vie pötsiltä tilaa. Olisi hyvä vaihtaa umpikauden rehut hieman sulavampaan karkearehuun noin kuukausi ennen poikimista.
Kivennäisruokinnan merkitystä ei voi liikaa korostaa. Emolehmä tarvitsee kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja kaikissa tuotannon vaiheissa. Emolehmän oikealla kivennäisruokinnalla taataan myös vasikan riittävä kivennäis- ja hivenaineiden saanti. Muun muassa jodin on todettu auttavan vastasyntyneen vasikan kylmänsietokyvyssä. Mikäli seleenistä on puutetta, tutuksi voivat tulla heikot ja heikosti imevät vasikat.
Puolen tunnin -sääntö
Kaikkeen ei voi vaikuttaa karjankasvattajakaan, kuten sikiön asentovirheisiin. Kun uloin sikiökalvo rikkoutuu ja emon kohdunkaula on avautunut, alkaa lähtölaskenta. Ulla Eerola puhuu puolen tunnin säännöstä - mikäli mitään edistystä ei puoleen tuntiin poikimisessa tapahdu, on tarkistettava tilanne. Huolellinen hygienia, oikeat apuvälineet ja varma tieto siitä, mitä on tekemässä, siivittävät onnistuneeseen poikima-apuun. Ja mikäli et tiedä, mitä olet tekemässä - soita viipymättä eläinlääkärille. Usein eläinlääkärit pystyvät jo puhelimessa neuvomaan esim. virheasentojen korjaamisessa.
Muista kunnioittaa emo-ominaisuuksia: Älä koskaan käännä selkää äskettäin poikineelle emolle, myös se kilteinkin emo voi olla aggressiivinen poikimisen jälkeen.
Ternimaitoa nopeasti ja riittävästi
Syntymän jälkeen tärkein tekijä vasikan selviytymisen kannalta on riittävän nopea ja riittävä ternimaidon saanti (mieluiten 4 h sisällä 1,5-2 l) unohtamatta puhdasta karsinaa. Ja mikäli vasikoita syntyy paukkupakkasiin, on hyvä kaivaa kaapista vasikkaliivit ja vasikkapipot lämmikkeeksi.
Eläinlääkäri Heidi Härtel muistutti koulutuksessa emolehmätilan tautisuojauksesta ja antoi vinkkejä vasikkatautien ennaltaehkäisemiseksi. Vasikkasairauksien kohdalla tärkeää on välitön puuttuminen havaittuihin oireisiin, taudin leviämisen estäminen, tehokkaat hoitotoimet ja näytetutkimukset.
”Hankalatkin väliaikaiset toimenpiteet kannattaa toteuttaa, jos sillä estetään tautitilanteen paheneminen, vasikkamenetykset ja pysyvä tautiongelma”, totesi Härtel.
Loimaalla ja Muuruvedelle tammikuussa pidettyjen emolehmätilojen koulutuspäivien esitysmateriaalit ovat luettavissa Sinetissä (Sinetti > Ohjeet > Nauta > Terveys ja laatu) helmi-maaliskuun ajan.
Emo leimautuu vasikkaansa ensimmäisten synnytyksen jälkeisten tuntien aikana. Emon nuollessa vasikkaa kuivaksi emo samalla vilkastuttaa vasikan pintaverenkiertoa ja stimuloi sen hengitystä sekä siirtää omia pötsimikrobeja syljen mukana vasikkaan. Nuoleminen puolestaan kiihdyttää emon oksitosiinin eritystä.
Tarkista omista muistiinpanoista edellisen poikimisen sujuminen, emon utareen kunto ja koko sekä emo-ominaisuudet.
Mikäli vasikoita syntyy paukkupakkasiin, on hyvä kaivaa kaapista vasikkaliivit ja vasikkapipot vasikan lämmikkeeksi.