Ruokkija hajoaa, ulkolämpötila heittelee ja sotkee ilmastointia, ripuli iskee yllättäen tai influenssa-aalto leviää. Näistä johtuen hylkäysten määrät voivat nousta nopeastikin tilalla.

Tiedämme, ettemme pääse koskaan hylkäyksissä nollatasoon. Mahdollisimman pieneen hylkäysmäärään kannattaa kuitenkin pyrkiä. Se on niin tuottajan kuin teurastamonkin etu eli hyödymme siitä yhdessä koko ketjuna.

Tänä vuonna on alettu puhumaan entistä enemmän porsaiden ja teuraiden laatuun liittyvistä asioista. Tähän liittyy ajattelutapa ”From More to Better” eli siirretään katseet enemmän määrästä laatuun.

Porsaiden laatu on avaintekijä lihasikojen laadun parantamisessa. Terveellä, normaalikasvuisella ja hyväkuntoisella porsaalla on ihan eri mahdollisuudet kasvaa teuraaksi saakka ilman yskimistä, ripulointia tai stressaantumista kuin porsaalla, jonka häntää on syöty välikasvattamossa tai se on jäänyt kasvussa muista jälkeen. Jos bakteerit ovat päässeet porsaan verenkiertoon nisätappeluiden tai hännänpurennan seurauksena jo porsasvaiheessa, niin ne voivat näkyä vielä teurasvaiheessakin lisääntyneinä osaruhohylkäysten, paiseiden, nivel-, keuhko- ja/tai sydänpussintulehdusten määränä.

Huonosta porsaasta saa harvoin priimaa teurasta, mutta toisaalta myöskin hyvän porsaan kasvupotentiaalin ja terveyden voi pilata heikoilla olosuhteilla ja hoidolla lihasikavaiheessa. Lisäksi tautisuojauksen on oltava kunnossa ja logistiikan täytyy pelittää eli meillä kaikilla ketjun osapuolilla on tehtävää ennen kuin pääsemme hylkäysten vähentämisessä eteenpäin. 

Parin viime vuoden aikana etenkin osaruho- ja elinhylkäysten sekä keuhko-, keuhkokalvon- ja sydänpussintulehdusten määrät ovat hiukan lisääntyneet. Hännänpurennan, niveltulehdusten ja märkäpesäkkeiden määrät kulkevat usein käsi kädessä ja vaikuttavat myös keuhkotulehdusten esiintyvyyteen. Maksahylkäysten määrät ovat olleet hienosti laskusuunnassa. Hylkäysten esiintyvyydessä on havaittavissa myös lievää vuodenaikaisvaihtelua mm. ihohylkäysten osalta.  

Tällä hetkellä hännänpurentaan ei rekisteröidä teuraslinjalla kuin akuutit, nekroottiset hännänpurentatapaukset. Teurastamolla on kuitenkin meneillään selvitys hännänpurennan esiintymisestä ja sen vaikutuksista sikaan.

Laaturaportti ja hylkäysesite - uusia asioita tuottajan tueksi

Loppukevään ja kesän aikana on tulossa monta uutta asiaa, jotka on nimenmaan suunniteltu tuottajan tueksi ja avuksi. Eräs tällainen on touko-kesäkuun vaihteessa ilmestyvä uusi Laaturaportti, joka ajetaan kaikille lihasikatuottajille kolmen kuukauden välein. Raportti tallennetaan tilakohtaisesti Sinettiin.

Uudessa laaturaportissa on tietoa viimeisen kolmen kuukauden aikana teurastettujen sikojen hylkäyksistä sekä teuraspaino- ja lihaprosenttijakaumasta. Yhtenä uutena tunnuslukuna on haluttu laskea mm. täysin terveiden sikojen osuus eli niiden, joille ei ole tullut mitään hylkäysmerkintää lihantarkastuksessa. Raportilla on myös kaavio, josta näkee selkeästi eri väreillä koodattuna, minkä verran tilalla on ollut hylkäyksiä verrattuna muihin tiloihin.
 
Lihasikojen eri hylkäyksistä on koottu myös selkeä esite, jossa kerrotaan kuvin ja sanoin mitä kyseinen hylkäys tarkoittaa siassa, mitkä tekijät altistavat sille ja miten hylkäystä voi ennaltaehkäistä tilatasolla. Moni tila ei välttämättä tiedä, mitä osaruho-, kokoruho- tai elinhylkäykset oikeasti tarkoittavat, siksi myös ne termit on koetettu avata tarkemmin esitteessä. Uusi laaturaportti ja esite hylkäyksistä täydentävät ja tukevat toisiaan.

  
Uusi hylkäysesite julkaistaan Sinetissä, kuten Laaturaporttikin.

Maksa- ja keuhkohylkäykset vuoden teemana

Maksahylkäykset aiheuttavat erinäisiä tuotannollisia menetyksiä tuottajalle ja siksi ne on nostettu yhdeksi tämän vuoden teemaksi keuhkohylkäysten ohella. Maksahylkäys laskee teuraasta maksettavaa hintaa (teurasvähennys), hidastaa sikojen päiväkasvua ja kiertoa sekä heikentää rehuhyötysuhdetta. Samalla ne heikentävät sikojen vastustuskykyä ja altistavat siten muille sairauksille. 

Suolinkaisongelmiin on olemassa selkeät keinot ja konstit, joilla hylkäyksiä voidaan vähentää tiloilla. Suolinkaisongelmaa on pienellä joukolla lihasikatiloistamme, mutta aika monella niistä se on kuitenkin iso ongelma. Maksahylkäysten määrä voi olla suurikin tilakohtaisesti. Lihasikaloiden kannalta oleellisinta on, että porsaiden madotus hoidetaan välikasvattamoissa huolella ja ajallaan.

Kaikkia tiloja, joilla maksahylyt ovat olleet korkealla alkuvuoden 2019 aikana saavat sähköpostia kesäkuun aikana, jossa kerrotaan tarkemmin maksahylkäyksistä, sen vaikutuksista, porsaiden/lihasikojen madotusohjelmasta ja lääkityskuluista. Lisäksi asiantuntijamme ovat tiloihin yhteydessä, jotta voimme yhdessä miettiä tilakohtaisia ratkaisuja tilakäynnillä tai puhelimitse. Kaikille tiloille tarkoitettu, uudistettu porsaiden ja lihasikojen rokotus- ja madotusohjelma julkaistaan myös toukokuulla Sinetissä. 

Tilojen eläinlääkärit tärkeässä roolissa

Tilojen terveydenhuoltoeläinlääkärit ovat tärkeässä roolissa, kun mietitään, miten hylkäyksiä voidaan tilatasolla vähentää. Siksi infoamme jatkossa suoraan myös terveydenhuoltoeläinlääkäreitä ajankohtaisista teemoista, esitteistä, raporteista yms. ja yhteistyössä heidän kanssaan olemme tilojen tukena ja apuna.

Ole rohkeasti yhteydessä, jos olet kiinnostunut omien sikojen teuraslaadusta ja haluaisit kumppania miettimään, miten hylkäysten määriä voisi vähentää. Minut tavoittaa sähköpostiosoitteesta riitta.pietila@hkscan.com ja numerosta 050 4131 474.