Lihantuotanto nostetaan usein syntipukiksi, kun puheenaiheena on ruoantuotannon ympäristövaikutukset tai Itämeri. Se on totta, että elintarvikkeiden tuotannosta liha- ja maitotuotteilla on suurin ympäristöjalanjälki. Usein unohdetaan kuitenkin nostaa esille ne positiiviset seikat.

Kotieläintuotanto on ravinteiden kierron perusta. Lanta palaa maahan sekä vähentää fossiilista alkuperää olevien lannoitteiden käyttötarvetta ja kasvipeitteiset pellot sitovat hiiltä sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Liha on myös ravitsemuksellisesti arvokas raaka-aine ravitsemussuositusten mukaisesti kulutettuna.

Suomalaisesta lihasta on syytä olla ylpeä sillä monen laatua, ympäristörasitusta ja eettisyyttä määrittelevän mittarin mukaan olemme maailman kärjessä. Eläinten terveys ja hyvinvointi on yksi näistä asioista: hyvinvoiva, terve ja optimaalisesti kasvava eläin tuottaa myös parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen. Antibioottien käyttömäärät kansallisella tasolla ovat alhaiset ja merkittävästi alhaisemmat kuin monessa muussa Euroopan maassa. Myös kasvinsuojeluaineiden käyttö Suomessa on vähäistä, vähemmän kuin puolet verrattuna EU:n keskiarvoon.

Maataloussektorin osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 %, tästä lihantuotannon osuus noin puolet eli 6 %. Suomessa tehdään myös jatkuvasti töitä lihantuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Kotimainen ruoantuotanto on myös vahva tukijalka taloudelle, huoltovarmuudelle ja työllisyydelle. Koko ketju alkutuotannosta elintarviketeollisuuden ja kaupan kautta ruokapalveluihin työllistää joka kahdeksannen suomalaisen, noin 340 000 henkilöä. Meitä on siis paljon.

Asiakkaat arvostavat vastuullisuutta 

HKScanissa vastuullinen tapa toimia kattaa koko arvoketjun, tuotantoeläinten rehusta ja genetiikasta lähtien aina kuluttajan lautaselle asti. Näin toteamme vuosiraportissamme. Tämä on hyvä lähtökohta, sillä kaikki vaikuttavat kaikkeen – muun muassa ruoan turvallisuuden takaaminen alkaa pellolta, terveistä ja hyvinvoivista eläimistä sekä lopulta siitä, miten tuotantoprosessimme toimivat unohtamatta kuluttajan toimia mm. tuotteiden käsittelyssä.

Kuluttajat tekevät päätöksensä kaupassa, mutta esimerkiksi julkisiin hankintoihin on Motivan toimesta tehty kansalliset eläinten hyvinvointikriteerit, joita hankintarenkaat aktiivisesti käyttävät kilpailuttaessaan lihaa ja lihavalmisteita. Eläinten tuotantoa arvioidaan esimerkiksi seuraavien kriteerien avulla: tiedämmekö lihan alkuperän tilatasolle, onko liha salmonellavapaata kaikista salmonellan serotyypeistä, käytetäänkö antibiootteja vain sairaiden eläinten lääkitsemiseen eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa? Myös rehuihin liittyy kysymyksiä: käytetäänkö rehussa soijaa, jos kyllä - onko se vastuullisesti tuotettua?

Näissä Motivan kriteereissä on myös eläinlajikohtaisia kriteerejä, kuten sianlihan on oltava peräisin eläimestä, jonka saparoa ei ole katkaistu puremisen ehkäisemiseksi. Tuotteeseen käytetyn broilerilihan on oltava broileriparvesta, jonka jalkapohjapistelukua seurataan sekä, että tuotanto on ”all in - all out”. Nokkien typistämistä ei sallita. Lisäksi meidän tulee vakuuttaa, että sopimustuottajamme kuuluvat naudan- ja sianlihan tuotannon osalta Nasevaan tai Sikavaan.

Monella asiakkaallamme on myös lisäkysymyksiä: mikä on tilan suuruus m2/eläin tai m2/kg, mitä kuiviketta tai virikkeitä käytetään? Entä tiedämmekö, paljonko antibiootteja ja mitä laatua niistä käytetään mikrogrammoissa (μg)? Tai mikä osuus sianlihantuotannostamme on vapaaporsitusta tai mikä on osuus sioista, joita ei kastroida?

Osa vastuullista toimintaamme on antaa asiakkaillemme ja sidosryhmillemme tieto, mikä totta ja paikkansa pitävää. Tästä syystä onkin hienoa, että meillä on käytössä järjestelmiä, kuten Sikava tai Naseva, sekä omia tuotannonohjausjärjestelmiä – meillä on mustaa valkoisella. Veikkaukseni on, että tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan myös muuta tietoa, mitä näissä järjestelmissä vielä ei vielä ole, mutta kaikki ajallaan.

Kiitos yhteistyöstä ja myös arvokkaasta panoksestanne tietojen kirjaamisessa järjestelmiin, vaikka se arjen kiireissä voi olla haasteellista! Sen avulla voimme seistä sanojemme takana ja viestiä vastuullisesti sekä läpinäkyvästi.