MTY Sisso Kiuruvedeltä palkittiin HKScanin vuoden nautatuottajana. Tilan toimintatapaa kuvaa tilan jatkuva suunnitelmallinen kehittäminen, eläinten hyvinvoinnin korostaminen sekä aktiivinen neuvontapalveluiden käyttö.

Voimakasta kehitystä heti sukupolvenvaihdoksesta

Marja-Ahon tilan historia alkaa 40-luvulta, kun Jarmon isoisä tuli evakkona Karjalasta ja sai valtiolta rintamamiestilan, kun oma tila jäi rajan taakse. Metsän raivaus pelloksi alkoi saman tien. Kun Jarmo ja Anne aloittivat sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 1994, oli tilalla 26 lehmää. Maidontuotantoa alettiin kehittää voimakkaasti heti omistajuuden vaihdoksen jälkeen ensin 40 ja sitten 60 lehmään. Vuonna 2003 rakennettiin uusi pihatto 120 lehmälle.

Syksyllä 2013 Sissot ostivat neljän kilometrin päässä olevan Pentinahon tilan. Tilalla oli muutaman vuoden tyhjillään olleet vasikkakasvattamo ja lämmin nautakasvattamo sekä peltoa ja laakasiilot. Navetta vaati melkoiset remontit ja pitipä muutama kohta rakentaa valmiiksikin, mutta keväällä 2014 omille vasikoille saatiin kasvatustilat valmiiksi.

 
Anne ja Jarmo aloittivat 26 lehmällä. Nyt pihatossa on 160 lehmää. Lisäksi tilalla kasvatetaan kaikki syntyvät vasikat.

Samassa yhteydessä tilan poika Teemu tuli täysipäiväisesti mukaan ja tila muutettiin maatalousyhtymäksi. Teemu oli jo nuoresta pitäen ollut mukana töissä. Tähän kohtaan tuotannon laajentuminen sopi hyvin, muuten hän olisi saattanut mennä hetkeksi töihin tilan ulkopuolelle.

Kun vasikka- ja hiehokasvatusta saatiin osittain siirrettyä sivutilalle, saatiin pihattoon tilat 160 lehmälle. Nyt tilalla kasvatetaan teuraaksi tai uudistukseen kaikki syntyvät vasikat, eikä ulkopuolelta tarvitse ostaa eläimiä. Vuonna 2017 tilan lehmien keskituotos oli vähän yli 11 000 kg EKM ja sonnien keskimääräinen teurasikä 19 kk ja keskiteuraspaino 369 kg.

Jarmolla on ollut siemennystoimilupa 12 vuotta ja Teemulla 4. Tilalla käytetään paljon sekä Y- että X-sekstattua siementä. ”Parhaat mammat tuottavat lehmävasikoita”, kiteyttää Jarmo. Genomitestaus on ollut käytössä pari vuotta. Liharotusiementä käytetään jo nyt yli 50 % ja tavoite on 60 %. Pääasiassa käytetään blondin siementä, mutta pienilantioisille hiehoille myös angusta. Runsas risteyttäminen näkyy myös sonnien luokittumisessa. Keskiluokka on vahva O+, lähes 30 % luokittuu vähintään R-. Uudet jalostustyökalut, genomitestaus ja sekstattu siemen koetaan tilalla hyviksi.

Hyvä tulee yksinkertaista suosimalla

Tilalla on omaa peltoa nykyisin 200 hehtaaria sekä lisäksi vähän vuokra- ja sopimuskorjuualoja. Pelloilla on yksikertainen 4 vuoden kierto, yksi vuosi vilja ja kolme nurmella. Näin nurmet pysyvät koko ajan tasaisina ja hyväsatoisina. Pellot ovat pääosin lähellä talouskeskuksia ja noukinvaunu on osoittautunut tehokkaaksi korjuumenetelmäksi. Puinti, lietteen siirtoajo ja kaivuutyöt tilalle ostetaan, muuten työt tehdään itse. Tilalla on ympärivuotisesti yksi ulkopuolinen työntekijä ja kesällä sesonkityövoimaa.

Tilan kehittäminen pitää työn mielekkäänä ja myös nuoret saadaan innostumaan töistä hyvin. Viime vuosina tilalla on keskitytty parempaan johtamiseen ja lean-ajattelun koetaan sopivan heille hyvin. Tätä kautta muutoksiin on helppo varautua ja ne on helppo toteuttaa. Laatua tai määrää ei tuoteta yli eikä ali vaan juuri sopivasti. Näin säästyy myös kustannuksia. Kaikki toimenpiteet ja työvaiheet pyritään pitämään mahdollisimman yksikertaisina.

Kun töitä tehdään paljon, pitää välillä myös rentoutua. Jarmo harrastaa metsästystä ja kalastusta, Teemu näitten lisäksi kelkkailua. Annen ulkoilee päivittäin koirien kanssa ja syksyllä aika kuluu marjametsällä ja talvella pilkillä.

HKScanin palveluihin tilalla ollaan tyytyväisiä. Eläinkuljettajat saavat kiitosta, eläinten käsittelyn ammattitaito on hyvää. Kerran he ovat ottaneet Tammisen kautta palautuksena puolikkaan hiehon. Tätä palvelua tullaan jatkossakin käyttämään.

Kun jutun kirjoittaja istui yhtymän kahvipöydässä, oli huomiota herättävää, kuinka tasa-arvoisesti paitsi puheet myös tilan työt jakautuvat. Esimerkiksi siemennyksissä Jarmo toteaa välillä olevan jakson, jolloin Teemu on siementää kaikki eläimet ja sitten taas jakso, jolloin hän. Vasikoiden hoidosta taas tietävät Teemu ja Anne.

Hyvin johdetulta tilalta löytyy aina pari henkilöä, jotka voivat hoitaa jonkin asian. Jos asian osaa vain yksi, tila on haavoittuvampi.


Vasikat kasvavat neljän kilometrin päässä sivutilalla. Nuori isäntä Teemu on ollut täysipäiväisesti mukana tilan töissä jo 4 vuotta.


Veimme vuoden tuottajat tammikuussa Tampereelle. Voit tutustua tunnelmiin videolta.