Kulunut kuiva ja lämmin kesä on ollut monella emolehmätilalla haaste. Laitumet eivät kasvaneet odotetulla tavalla, rehusadot ja mahdollisesti myös viljasato jäivät pieneksi. Haastetta lisää myös...
Kulunut kuiva ja lämmin kesä on ollut monella emolehmätilalla haaste. Laitumet eivät kasvaneet odotetulla tavalla, rehusadot ja mahdollisesti myös viljasato jäivät pieneksi. Haastetta lisää myös vuoden takainen, sateinen kesä. Olkivarastot ovat monella pienet ja rehu- ja kuivaheinäpuskurit on saatettu jo käyttää kesän aikana.
Jos tilan rehutilanne on se, että eläimiä on karsittava tavallista enemmän, vieroituksen ja tiineystarkastuksen jälkeen on luonnollisin aika tehdä karsintaa.
Valitse poistoeläimet huolella, mutta myös ilman sääliä. Huonoja eläimiä on turha pitää karjassa. Karsintaperusteet koskevat myös hiehoja - kaikista liharotuisista hiehoista ei missään tapauksessa tule hyviä emolehmiä.
Luota muistiinpanoihin, älä muistiin
Ennen karsintapäätöksiä on hyvä käydä läpi poikimakauden ja laidunkauden muistiinpanot eläimistä, sillä aika kultaa helposti muistot. Se keväällä äkäinen ja hanakkaasti vasikkaansa puolustanut emo voi nyt käyttäytyä mallikkaasti.
Syitä eläinten karsinnalle on monia. Ensimmäisenä karsitaan kaikki tyhjät, väärään poikimarytmiin ajautuneet sekä huonosti vasikan alkuhoidosta suoriutuneet emot.
Poista ensimmäisten joukossa myös huonoluonteiset yksilöt: aggressiiviset, arat, vauhkot ja toisia emoja imevät. Nämä ovat työturvallisuusriski, ja aiheuttavat usein myös lisätyötä erikoishoitojärjestelyiden tai lauman huonon käyttäytymisen takia.
Karsi myös huonoa kasvua periyttävät ja heikkoja vasikoita vieroittaneet. Erot maidontuotantopotentiaalissa huomataan usein vieroituksen yhteydessä. Heikosti maitoa tuottaneiden emojen vasikat ovat usein ne lauman heikoimmin kasvaneet vasikat, ellei kasvuerot ole tasaantuneet lisäruokinnalla.
Karsintalistalle on hyvä ottaa myös huonorakenteiset emot, sillä sorkka- tai rakenneviat ovat helposti periytyviä. Tutkaile eläinten sorkkia ja niiden kuntoa, selkälinjaa, lantiota ja utarerakennetta. Käy läpi poikimahistoria ja kevään poikimakirjanpito. Toistuvasti poikimavaikeuksia olevalla emolla voi olla rakenteellinen vika, joka on pätevä syy poistamiselle.
Jossain karjoissa syy poistaa voi myös olla sarvellisuus tai eläimen koko. Pohdi karjan emojen ikärakennetta ja rotua, löytyisikö sieltä syitä karsimiselle? Vanhat mammat lisätään poistolistalle.
Vieroituksen jälkeen olisi hyvä tarkastella emojen kuntoluokkaa. Emo, joka ei pysty ylläpitämään kuntoluokkaansa, on syytä poistaa. Huomioithan tässä yhteydessä ensikertaa poikineet, jotka kasvavat vielä itse.
Onnistunut karsinta parantaa karjaa
Savossa on sanonta: Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksen viärinkäättöö. Eläinten karsinta voi olla vaikea tehtävä, mutta itselleen poistoeläimet perustelemalla, päätöksessä on helpompi pysyä. Tasalaatuisen emolehmäkarjan perustaminen ja sen ylläpitäminen vaativat useita vuosia.
Toisaalta, mitä runsaammalla kädellä eläimiä karsii, sitä tehokkaampaa on oman karjan jalostus.
Tasalaatuisen emolehmäkarjan taustalla on vuosien työ.