Lea Rentsch kertoi heinäkuisessa blogissaan, miten mykotoksiinit voi tunnistaa ja miten niiden vaikutusta ehkäistä siantuotannossa. Lupasimme palata, siihen miten viljelytoimenpiteillä voidaan...
Lea Rentsch kertoi heinäkuisessa blogissaan, miten mykotoksiinit voi tunnistaa ja miten niiden vaikutusta ehkäistä siantuotannossa. Lupasimme palata, siihen miten viljelytoimenpiteillä voidaan ehkäistä mykotoksiineja rehuviljassa.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi 16.8. ennusteen punahomeen riskistä viljoissa: http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/08/ennuste-punahomeen-riskista-viljoissa/
VYRin mukaan ohran tähkissä on havaittu punahomesaastuntaa. Punahomeen esiintyminen ei vielä itsessään välttämättä merkitse mykotoksiinien muodostumista, mutta toisaalta ilman punahomesaastuntaa ei toksiineja muodostu. Luonnonvarakeskus LUKEn ennustemallin mukaan kauran DON-toksiiniriski on merkittävästi kohonnut vain pienillä alueilla Keski-Suomessa ja alhaisin riski on Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Ennuste perustuu Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoihin ja tarkentuu syyskuun alkupuolella.
Viljelytoimenpiteillä ja viljan käsittelyllä voi vaikuttaa toksiinien määrään
Sääolot ovat merkittävä tekijä punahomeiden esiintymisen ja sitä kautta myös rehuviljan toksiiniriskien kannalta. Yhtälössä on kuitenkin monta tekijää, joilla viljelijä voi vaikuttaa tuottamansa viljan laatuun ja ennaltaehkäistä toksiinien muodostumista. Listasimme tähän asioita, joihin Boreal Kasvinjalostuksen asiantuntijoiden mukaan kannattaa kiinnittää huomiota:
1) Maaperä ja kylvösiemen
- pellon hyvä kasvukunto
- viljelykierto: palko- ja öljykasveja viljelykiertoon
- kasvijätteen hautaaminen: kyntö paras menetelmä
- lajikevalinta: aikaiset ja lujakortiset lajikkeet pienentävät punahomeriskiä
- peitattu siemen estää leviämisen siemenestä ja suojaa orasta kasvinjätteissä talvehtineilta homeilta
2) Kasvukauden ja korjuun toimenpiteet
- tasapainoinen lannoitus ja kasvinsuojelutoimenpiteet: elinvoimainen ja tasainen kasvusto pärjää parhaiten, lakoontumisriskin välttäminen
- torjuntaruiskutus kukinnan aikaan
- sadon korjuu ajallaan
- viljan kuivaus mahdollisimman pian alle 14 % kosteuteen
- viljan puhdistus: kuivaakin satoa kannattaa pyörittää kuivurissa ja myös tuoreviljasiiloon ajettava vilja kannattaa esipuhdistaa
Lista on pitkä ja suurin osa päätöksistä on jo tehty tämän satokauden osalta, mutta korjuu on vielä käynnissä ja jo korjatunkin viljan laatuun voi vielä vaikuttaa. Sioille syötettävä vilja kannattaa puhdistaa, ja osa tuottajista puhdistaa viljaa edelleen ennen jauhamista. Kun viljasta saadaan pois surkastuneet ja rikkoutuneet jyvät, voidaan mykotoksiinien pitoisuutta rehussa alentaa merkittävästi. Samalla saadaan pois myös viljan rehuarvoa alentavat rikkasiemenet, roskat ja pöly. Tämä on erityisen tärkeää imettävien emakoiden ja porsaiden ruokinnassa, mutta parantaa myös lihasikojen kasvua.
Viljan toksiinit kannattaa määrittää heti korjuun jälkeen
Elintarvike- ja rehualan toimijat tekevät viljoista joka syksy mittavan määrän mykotoksiinimäärityksiä ja julkaisevat mahdollisimman pian tilastotietoa. Jos sikatila käyttää ruokinnassa omaa viljaa, kannattaa selvittää toksiinien määrä analyysillä, etenkin jos kasvustossa tai korjatussa viljassa on merkkejä punahomeista. Koska punahomesaastunta ja toksiinit eivät yleensä ole tasaisesti levinneitä viljassa, on tärkeää paneutua näytteenottoon huolella. Viljaerästä on otettava kattavasti osanäytteitä, jotka sekoitetaan ja laboratorioon lähetettävä näyte otetaan tästä ”koontanäytteestä”.
Mykotoksiinianalyysejä tarjoavat Suomessa monet paikalliset toimijat: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Luonnonvarakeskus Luke, Eurofins Scientific Finland Oy, Suomen Viljava Oy, Västankvarnin koetila sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto. Osa laboratorioista tarjoaa edullisia pika-analyysejä, mutta vain DON-toksiinille. Esimerkiksi viime talven aikana porsastuotantotiloilla oli kuitenkin emakoilla ja porsailla oireita, jotka viittasivat korkeisiin zearalenoni (ZEA)-pitoisuuksiin. Myös T2-toksiinin havainnot ovat yleistyneet. Vaikka yksittäisten toksiinien pitoisuudet jäisivät EU:n antamien suositusraja-arvojen alle, saattavat pienemmätkin pitoisuudet aiheuttaa oireita, jos viljassa on useita toksiineja.
HKScan Finland lähettää lähiviikkoina sikatuottajilleen yhteistyössä VetAgro Oy:n kanssa näytteenottopaketin rehuviljojen toksiinimääritystä varten. Analyysipaketti kattaa DON-, ZEA- ja T2-toksiinien määritykset ja hinta on 80 €/näyte. Analyysitulokset lähetetään suoraan tuottajalle ja raportti sisältää suositukset jatkotoimenpiteistä.
Hyviä korjuukelejä, ensi viikolla pitäisi olla oivallinen puintipouta tiedossa!