Nurmipelloilla jokainen kevätpäivä herättää kasvustot lisävauhtiin. Nurmiheinät, apilat ja mailaset ovat jo hyvässä alussa ja nähtävää on pelloilla paljon. Nurmihavainnoille kannattaa lähteä saman tien ja kyseenalaistaa, onko oma totuttu viljelytaktiikka parempi kuin naapureilla. On helpompi puuttua nurmiviljelyn ongelmaan keväällä, kuin ruokintaongelmaan talvella.

Etelä- ja Länsi-Suomessa on täydennetty ja lannoitettu nurmia jo toista viikkoa. Nurmien kanssa on aina hallittu kiire –niin kevättöissä kuin korjuuvaiheessakin. Kevätkiireen saa aikaan täydennyskylvön näkökulmasta peltojen nopea kuivuminen. Juuri, kun pellot kantavat kalustoa ilman vaurioita maan rakenteelle, alkaa olla viime hetki täydennyskylvölle.

Täydennyskylvetty siemen kun ei hyödytä mitään, ellei se saa maakosketusta ja kosteutta. Jos täydennys tehdään lähivuosina kylvettyyn lohkoon, on pintarakenne otollisempi ja täydennys helpompaa. Sammaleisella ja huopapintaisella vanhalla nurmella voi täydennys mennä hukkaan ja satotappio on joka tapauksessa jo tapahtunut.

Moni täydennyskylväjä miettii kylvöstrategiansa ensin niin, että pelastellaan vanhoja nurmia. Itse kääntäisin ajatuksen toisin päin. Jos perustamisvuoden kylvöjälki on rivimallinen tai muuten aukkoinen, lähtisin täydentämään mahdollisimman nuorta nurmea.

Täydennetty siemenhän on hyödyksi vasta samana loppukesänä ja natojen osalta kunnolla vasta seuraavan vuoden kakkossadossa. Jos täydennät vasta huonon näköistä nurmea, olet jo ainakin vuoden myöhässä.

Kasvustokierrokselle kannattaa ottaa mukaan ProAgrian nurmiasiantuntija, jonka silmissä kulkee mukana satojen muidenkin nurmihehtaarien ajankohtaistilanne. Yhdessä on helpompi löytää juuri ne kohdat, joissa pienet muutokset tuovat suurta hyötyä.

Huhtikuu 2015, viime vuonna säilörehua 4500 kg ka/ha

Huhtikuu 2015, viime vuonna säilörehua 12 500 kg ka/ha

 

Perusnurmesta irtoaa 5000 kg ka/ha, vaikka otettavissa olisi tuplasti enemmänkin säilörehua samalta alalta melkein samaan hintaan ja samalla vaivalla. Hallittu tiheys ja apilapitoisuus sekä maittavien nurmiheinien sopiva osuus kasvimassassa mahdollistavat helpon ruokinnallisen laadun, tarkoituksenmukaisen lannoituskustannuksen ja säilöntäedellytykset. Kun nurmikierto on nopea ja täydennyskylvö tehdään aina hienoon uuteen nurmeen, ei jatkossa enää nähdäkään niitä ärsyttävän harvoja ja rikkaisia nurmia, jotka pitäisi pelastaa. 

Kirjoitus on ensimmäinen osa ProAgrian valtakunnallisten nurmen huippuasiantuntijoiden Anu Ellän ja Jarkko Storbergin nurmiblogisarjaa.