HKScanin sika- ja nauta-autojen kuljettajat kokoontuvat touko-kesäkuun aikana opiskelemaan lisää eläinten käsittelytaidoista ja hyvinvoinnista. Ensimmäinen tilaisuus keräsi reilu viikko sitten Jokioisten Tietotalolle parisenkymmentä kuljettajaa.

Mellilän tarkastuseläinlääkärinä toimiva Tapio Laurila kertoi sikojen lukevan ihmisten kehonkieltä. Sika arvioi ihmisen uhkaavuutta mm. sen mukaan, mihin suuntaan vartalo on käännetty. Lastauksessa oleellisinta on rauhallisuus ja ennakoitavuus. Väsymys ja kärsimättömyys ovat sujuvan työn vihollinen numero yksi.

LSO-aikoina eläinlääkärinä työskennellyt Laurila mainitsi, että sikoja kannattaa siirtää kerrallaan enintään yhden karsinan eläinmäärä. Rauhallinen lastaus vaatii myös, että siat on tatuoitu ennen eläinauton pihalle kaartamista. Tatuointi onnistuu kätevästi, kun siat keskittyvät syömiseen.

 

Lastaustilat vaihtelevat tiloittain. Pienet muutokset voivat sujuvoittaa lastausta merkittävästi.   

Isojen nautojen käsittelyssä tarvitaan rauhallisuuden lisäksi myös itseluottamusta, joka tulee kyvystä lukea eläimiä ja sijoittua oikein. Varusteillakin on merkitystä. Yli 35 vuotta nautojen kanssa työskennellyt tuotantoneuvoja Juhani Numminen on hyvillään irtoaitojen yleistymisestä. Irtoaidat helpottavat merkittävästi eläinten ohjailua.  

Maailma naudan silmin  

Urjalaisen karjatilan emäntä Johanna Jahkola on seurannut karjankasvatusta pienestä lähtien. Jahkolan mukaan tärkeintä on luoda luottavainen tunnelma eläinten ja ihmisten välille. Se vaatii ymmärrystä naudan ominaisuuksista.  

Hajuaistiltaan nauta on ihmistä tarkempi, ja se käyttää hajuja myös viestimisessä. Pelästyessään nauta merkkaa lajitovereilleen, että aluetta tulee välttää. Tutut, luotettavan isännän haalarit voivat puolestaan saada eläimen luottamaan vieraampaankin ihmiseen. Tilan haalareiden lainaamisesta voi Jahkolan mukaan olla lastaustilanteessa hyötyä.

Tärkeä ohjenuora on, että naudan saa kulkemaan eteenpäin pysyttelemällä sen lapaa taaempana.

Naudalla on myös ihmisiä parempi kuulo. Korkeat äänet, kuten metalliporttien kalina, aiheuttavat helposti hälytystilan.

Tärkeä ohjenuora on, että naudan saa kulkemaan eteenpäin pysyttelemällä sen lapaa taaempana. Jos ihminen seisoo tätä niin kutsuttua ohjailupistettä edempänä, nauta pysähtyy, peruuttaa tai vaihtaa suuntaa ihmisestä poispäin. Vaikka naudalla on hyvin laaja näkökenttä, suoraan taakseen nauta ei näe. Siellä liikuttaessa on hyvä puhella, jotta eläin tietää ihmisen sijainnin. 

Käsittelyyn vaikuttaa myös eläimen sukupuoli, ikä, rotu ja aiemmat käsittelytilanteet. Lehmä on itse asiassa sonnia vaarallisempi, koska sonnin hyökkäys on helpompi tunnistaa ajoissa.

  

Johanna Jahkola ja Juhani Numminen vierailivat koulutusta varten tiloilla kuvaamassa lastaustilanteita.   

Lastaus on tiimityötä  

Eläin hermostuu muutamassa sekunnissa – rauhoittumiseen menee lähemmäs puoli tuntia. Lastauksessa tilan ja kuljettajien yhteistyö ratkaisee onnistumisen.

Eläinten oikea käsittely säästää aikaa, mutta vaikuttaa myös työturvallisuuteen ja lihan laatuun. Uransa aikana 60 000 nautaa punninnut Numminen kertoo tunnistavansa onnistuneen eläinten käsittelyn siitä, ettei siitä tule hiki.   

Käsittelytilanteet kannattaisikin jälkikäteen arvioida ja miettiä, olisiko jossain kohdin voinut toimia paremmin. Jahkola vinkkaa, että inspiraatiota voi hakea esimerkiksi netistä (mm. Youtube Ron Gill).

 

   

Iltapäivä oli omistettu koulutuksessa keskustelulle hyvästä asiakaspalvelusta. Vuorovaikutusvalmentaja Tinka Kerttula pisti tuttuun tapaan itsensä täysillä peliin.

 Eläinkuljettajat ovat tärkeä osa HKScanin ketjua. Haluatko, että tuttu eläinkuljettajasi esitellään Kotitilalta-lehdessä, tai blogin muodossa? Vinkkaa hyvästä palvelusta: sari.jarvinen@hkscan.com.