Jotain keväästä oppineena voisin todeta, että jälleen kevät oli poikkeuksellinen. Toisaalta mietin, että mikä se sellainen kevät on, joka ei ole ollut poikkeuksellinen. Tuntuu, että sitä normaalia kevättä ei ole olemassakaan. Edellisen kerran vastaavanlaisia lämpötiloja on koettu kai 1987.

Kaikesta huolimatta, tämän kesän ensimmäinen sato näyttää monin paikoin olevan määrältään hyvä ja jopa erinomainen, tosin alueellista vaihtelua löytyy. Lisäksi raaka-aineen laatu on ollut huippuhyvä. Mikä tämän siis on aiheuttanut? 

Nurmen optimi kasvulämpötila on vajaa 20 astetta, joten keväällä nurmi ei ainakaan lämpöstressiä pääsyt kokemaan.  Aikaisempiin vuosiin verrattuna, kosteutta on ollut riittävästi tarjolla, ja tästä nurmet ovat osanneet kiittää. Kaiken päälle vielä korjuuaikanakin lämpötilat ovat olleet matalia, joten hitaammallakin kalustolla on saatu erittäin hyvälaatuinen sato, mikäli on ajoissa lähdetty liikkeelle.

Ruokonadan jälkikasvu on ollut huikeaa. Kaksi viikkoa sadonkorjuun jälkeen nadan lehdet ovat jo saappaan korkuisia.

Kuitenkin kesää on vielä jäljellä, ja jälkikasvua pitää myös hyödyntää. Nurmen laadun kannalta ajateltuna suurimman virheen viljelijä tekee, mikäli jättää jälkisadon lannoittamatta, mutta kuitenkin korjaa sen. Lannoittamaton nurmi johtaa helposti huonosti sulavaan satoon ja jälkikasvupäivien lisääntyessä myös nurmen laatu kasvin alaosissa heikkenee, mikäli kesä pysyy loppuun asti kosteana.

Lannoitus on syytä saada mahdollisimman nopeasti tehtyä rehunkorjuun jälkeen, jotta uudelle sadolle saadaan ravinteita heti ensimmäisistä kasvupäivistä lähtien. Lietettä ja karjanlantaa on varmasti monin paikoin jäänyt keväällä ajamatta, joten sen levitys on nyt ajankohtaista. Lietteen ja kuivalannan levityksessä nurmeen kannattaa kuitenkin olla huolellinen, jotta lanta ei pääse tulevaan satoon siirtymään. Kuivalannalla nurmeen jäävät suuremmat lantapaakut ovat selkeä laaturiski jälkisadolle, mikäli ne pääsevät siirtymään korjattavaan rehuun. Olen nähnyt jyrää käytettävän lantapaakkujen tasoittamiseen, eikä se huonolta vaihtoehdolta vaikuta, kunhan se tehdään ajoissa.       

Lieteen levitys ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen johtaa voimakkaaseen ruohon syyskasvuun. Tämä johtuu lietteen sisältämästä typestä.  Kaikki lietteessä oleva typpi ei ole helppoliukoisessa muodossa, vaan osa on ns. kokonaistyppeä, joka hajoaa maassa liukoiseen muotoon maabakteerien ja lämmön johdosta.  Kahden korjuun strategialla edettäessä lietteellä lannoitetuista lohkoista on havaittavissa vielä suhteellisen voimakasta jälkikasvua toisen korjuun jälkeen. On siis syytä tarkkailla nurmia myös toisen korjuun jälkeen. Voimakas jälkikasvu syksyllä on haittana seuraavan vuoden ensimmäiselle sadolle. Hyvä keino on murskata sato peltoon mahdollisimman myöhään syksyllä, jotta seuraava vuosi starttaa hyvällä kasvustolla uuteen satoon.