Vuoden vaihteen tienoilla alkoi ilmoituksia nautojen tarttuvista virustaudeista ilmaantua lähinnä Kaakkois-Suomen lypsykarjatiloilta. Tammi-helmikuussa on ilmoitusten määrä koko ajan lisääntynyt ja...
Vuoden vaihteen tienoilla alkoi ilmoituksia nautojen tarttuvista virustaudeista ilmaantua lähinnä Kaakkois-Suomen lypsykarjatiloilta. Tammi-helmikuussa on ilmoitusten määrä koko ajan lisääntynyt ja nautojen tarttuvia tauteja on liikkeellä erittäin paljon eri puolilla Suomea. Samanaikaisesti lypsykarjojen tautitilanne alkaa heijastua myös vasikka- ja lihanautatiloille.
Taudinkuva vaihtelee alueittain ja tiloittain riippuen taudinaiheuttajista ja eläinten vastustuskyvystä. Oireina on havaittu lievää yskää, lievää ripulia ja maidonmenetystä, mutta osalla karjoista on esiintynyt myös rajua koko karjan läpikäyvää veristä ripulia ja/tai voimakasoireista hengitystietulehdusta ja näiden seurauksena on myös menetetty lehmiä ja vasikoita.
Evirassa tutkituissa näytteissä on lehmien ripulinäytteistä todettu ”talviripulia” aiheuttavaa naudan koronavirusta. Hengitystienäytteissä on todettu voimakkaita hengitystieoireita aiheuttavaa RS-virusta ja myös koronavirusta ja ikävästi taudinkuvaa pahentavaa Mycoplasma bovista. Vasikoilla ripulinäytteistä on löytynyt paljon Cryptosporidum parvumia ja lisäksi vasikkaripulia aiheuttaa varmasti myös rotavirus.
Talvi ei valitettavasti suojaa meitä virustartunnoilta, vaan päinvastoin. Viruksethan eivät kuole pakkasessa, vaan niitä säilytetään nimenomaan jäädytettyinä. Eläimiä altistaa tartunnoille niiden sulkeminen sisätiloihin. Lisäpainetta tekee, jos eläintilat ovat ahtaat ja ilmanvaihdon toimivuudessa on haasteita vaihtelevilla keleillä. Ja kun tauteja on liikkeellä, niin virukset kyllä kulkevat helposti kaikkien kulkijoiden mukana.
Hienoa on huomata, että useat tilalliset kantavat vastuunsa ja ilmoittavat tarttuvista taudeista, eivätkä halua samaa ikävää tautia muille, minkä kanssa itse joutuvat kampailemaan. Jos ilmoitus saadaan ajoissa, voidaan tartuntojen leviäminen estää teuraseläinten kuljetusjärjestelyillä ja pysäyttämällä vasikkaliikenne tartuntajakson ajaksi. Epäreilua tietenkin on, että se, joka ilmoittaa rehellisesti tilanteesta, joutuu erityiskohteluun. Tiloilta, jotka eivät huolehdi ilmoittamisesta, eläimet haetaan valitettavasti normaalisti ja tauti leviää!
Koko ketjun edun mukaista on, että poikkeamatilanteista ilmoitetaan ja tautien hallitsematon leviäminen yritetään estää. Naseva-terveydenhuoltojärjestelmän merkitys tietojen siirrossa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Karjanomistaja tai hoitava eläinlääkäri voi laittaa Nasevaan tilan taakse tiedon ”erityistilanteesta”, mikä välittyy viipymättä tilan valtuuttamille toimijoille. Myös soitto logistiikkaan, aluevastaavalle tai viimekädessä myös autoon on edelleen hyvä tapa ilmoittaa taudeista.
Ensioireet taudista voivat olla epämääräisiä, yksittäinen kuumeinen lehmä tai lievä maidontuotannon lasku saattaa edeltää seuraavien päivien voimakkaita oireita. Ripulin hoidossa tärkeää on huolehtia eläimen nestetasapainosta tarjoamalla sille runsaasti nesteitä ja elektrolyyttejä. Keuhkotulehduksissa hoitona on tulehduskipulääkkeet ja tarvittaessa antibiootit, aina hoitavan eläinlääkärin tapauskohtaisen arvion mukaan.
ETT:n ohjeiden mukaisilla erityistoimenpiteillä on näiden virustautien leviäminen yleensä saatu hyvin pysymään hallinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vasikoita ei voida välittää eteenpäin ennen kuin on kulunut 4 viikkoa oireiden päättymisestä. Tämä varjelee muita lypsykarjatiloja, vasikkakasvattamoja ja lihanautatiloja taudeilta. Teuraita voidaan hakea, jos ne ovat kuumeettomia ja kunnossa, mutta saman ajanjakson ajan ne otetaan kyytiin reitin viimeisenä. Piileviä tartuntojen leviämistä nämäkään toimenpiteet eivät voi estää.
Kaiken kaikkiaan on tultu sellaiseen tilanteeseen, että tautisuojausta joka nautatilalla kannattaa miettiä tarkkaan. Bioturvallisuus on hyvä ottaa puheeksi eläinlääkärin seuraavalla terveydenhuoltokäynnillä ja yhdessä kartoittaa riskikohdat ja suunnitella korjaavat toimenpiteet. Kaikki välityseläimet tulee tuoda ulos eläintiloista. Vasikkaigluihin, lehmien lastauskarsinoihin ja lastauspaikkojen suunnitteluun kannattaa nyt todellakin panostaa.
Kiitoksia kaikille ”tautitilojen” karjaväille ilmoituksista ja mukavista puheluista tautivastustukseen liittyen. Hyvä, jos ilmoitatte myös, kun rajoitteet saa poistaa, tai teette erityistilanteen poistomerkinnän Nasevaan. Muussa tapauksessa älkää ihmetelkö meiltä tulevia soittoja, kun kartoitamme erityisjärjestelyjen poistoajankohtaa.
Vasikkaiglua voi käyttää välitysvasikan lastaustilana. Katso Maria Laurilan video, miten Mustialan opetusmaatila hyödyntää vasikkaiglua.