Paarskylän kartanossa Perniössä on pitkät perinteet broilerinkasvatuksessa. Laadukas ja pitkäjänteinen tekeminen toivat tilalle Vuoden tuottaja 2017 –tunnustuksen.

Juha Kaarlonen kertoo saaneensa ensikipinän broilereihin Ahlmanin maanviljelijäopiston kesäretkellä 60-luvun lopulla. Uutta tuotantoa pohjusteltiin LSO:n kanssa pari vuotta. Sopimukseen päästiin vuonna 1971. Kaarlonen vuokrasi kotitilansa navetan isältään ja siirsi sieltä mullit pikavauhtia muualle.

Alkuun kasvatuserän koko oli 16000 lintua. Jo parin vuoden kuluttua linnut valtasivat myös navetan yläkerran ja kasvatusmäärä tuplaantui. Nyt broilerit kasvavat kahdessa vuonna 1998 rakennetussa hallissa, 60000 lintua kerrallaan.

Alku ei ollut helppo, mutta painiminen ensin AE-taudin ja toisaalla tuotantoketjussa esiintyneen salmonellan kanssa antoi tärkeitä opetuksia. Pioneerityötä tehtiin muun muassa Broilact-käsittelyn kanssa. Kun aineen annostelu juomavedessä todettiin teholtaan epävarmaksi, sitä alettiin sumuttaa suoraan untuvikkojen päälle ennen niiden purkua laatikoista.

”Eihän siihen lupaa ollut”, Kaarlonen paljastaa. ”Mutta samalla tekniikalla alettiin myöhemmin antaa Broilactia myös hautomolla.”

Kahden tilan saumaton yhteistyö

Juha Kaarlonen astui Paarskylän isännän saappaisiin vuonna 1976. Lähes alusta asti yhteistyökumppanina oli Puolaniityn tilaa naapurissa isännöivä veli Ilkka Kaarlonen. Puolaniityssä vaihtui sukupolvi vuonna 2016, ja Kyösti Kaarlonen jatkaa nyt viljelyä setänsä rinnalla.

Kyösti lähti lukion jälkeen opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun ja viihtyi tutkijana niin, että Otaniemessä vierähti kaikkiaan 15 vuotta. Sitten maan kutsu veti hänet Viikkiin agronomipintoihin ja kotitilan isännäksi.

Tiloilla on viljelyssä yhteensä 400 hehtaaria. Monipuolinen viljelykierto sisältää syys- ja kevätvehnää, ohraa, rapsia, härkäpapua ja heinänsiementä. Ulkopuolisia työntekijöitä on kaksi, eläintenhoitaja Tuula Kuuluvainen ja maatalousmies Pertti Hietanen. Osa paperitöistä on ulkoistettu ja viljelytoimenpiteitä teetetään urakoitsijalla tarpeen mukaan.

”Rehuksi käytetään noin 250 tonnia vehnää vuodessa. Viljat ajetaan kolmeen kuivaavaan siiloon. Tavoitteena on, että rehuviljaa on sadonkorjuun jälkeen varastossa parin vuoden tarve”, Kyösti Kaarlonen sanoo.

Viljaan panostetaan paljon. Uusin hankinta on Grainsense –mittari, jonka ansiosta syötettävän rehuviljan valkuaispitoisuus on koko ajan tarkasti selvillä ja myytävät viljaerät saadaan ohjattua oikeaan käyttöön.

Lämmin lattia hellii poikasia

HKScanin Vuoden broilertuottajan valinnassa painottuivat toimitusvarmuus ja laatu. ”Kaarloset tekevät asiat erittäin hyvin ja saatuihin tietoihin voi luottaa”, valitsijat perustelivat.

Yhtenä osoituksena perusteellisuudesta on lattialämmitys molemmissa kasvatushalleissa.

”Olosuhteiden hallinta on tärkein asia lintujen hyvinvoinnin kannalta. Lattialämmitys oli kallis laittaa, mutta sillä varmistetaan poikasten hyvinvointi heti alusta saakka”, Juha Kaarlonen kertoo.

Pesun jälkeen kasvattamot saadaan nopeasti kuivaksi, ja untuvikot viihtyvät lämpöisessä hallissa. Lattialämmitys on päällä kolmen ensimmäisen kasvatusviikon ajan. Loppuvaiheessa vesikierron lämpö käytetään lintujen juomaveden lämmittämiseen.

Lämpö on vuodesta 1982 saatu hakkeesta. Tehokas 500 kilowatin kattila sammutetaan kesäksi ja käyttöön otetaan 120 kW:n kesäkattila.

Vuosien mittaan Paarskylässä on toteutettu useita työtä helpottavia ja laatua parantavia ideoita. Esimerkiksi hormit puhdistetaan erien välillä omatekoisella pyörivällä harjalaitteella. Kehityshakuisuus on saanut Kaarloset myös lähtemään yhteistyökumppaniksi HKScanin tilatesteihin. Ilman sitoutuneita kumppaneita ja heiltä saatuja luotettavia tuloksia tällainen toiminta olisi yritykselle mahdotonta.

Laatu lähtee untuvikkoerästä

”Kasvattajan on kyettävä sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin, joita tuovat esimerkiksi eläinaines, aikataulut ja vuodenajat”, luonnehtii Juha Kaarlonen hyvän kasvattajan tunnusmerkkejä.

”Meidän vahvuus on ennen muuta oma vehnä ja varastotilan riittävyys. Toinen on nämä meidän työntekijät. Ja se, että osataan kysyä apua ja neuvoja tarvittaessa.”

Yhteyttä pidetään tiiviisti alkutuotannon asiantuntijoihin, Jarmo Seikolaan, Elina Santavuoreen ja Eija Talvioon, eläinlääkäri Leena Pohjolaan sekä suunnittelija Anu Leinoon. Suunnittelun rooli kasvatuksen onnistumisessa on merkittävä, esimerkiksi määriteltäessä erälle sopivin teurastusikä useiden lähtötietojen perusteella.

Tarkkoina kasvattajina Kaarloset vaativat laatua myös untuvikkotoimittajalta. Vastaanotossa laatikoista joka kymmenes punnitaan ja punnitessa lintuja tarkastellaan muutenkin tavallista tarkemmin. Jos huomauttamista on, tuottajapalvelu saa tiedot valokuvineen pikaisesti.

”Laatu on parantunut paljon”, kiittää Kyösti Kaarlonen. ”Toimituserän untuvikot on välillä haudottu useammalta emotilalta kerätyistä munista, ja on tasaisuuden kannalta tärkeää, että emoparvet ovat samanikäisiä. Ihanteellinen seitsemän päivän paino untuvikolla on 190-195 grammaa.”

Parhaaseen tulokseen pääsy edellyttää tasaisen untuvikkoerän lisäksi kasvatuksen monien yksityiskohtien hallintaa. Paarskylän viimeisimmässä teuraserässä toinen halli osui juuri parhaan painovälin ylärajan alle, toinen ylitti sen noin 30 grammalla.


Kyösti (keskellä) ja Juha Kaarlonen pitävät mielellään yhteyttä alkutuotannon asiantuntijoihin HKScanilla. Uusimpia teurastuloksia tarkastelee heidän kanssaan Eija Talvio.


Broilerinkasvatus Paarskylässä alkoi Juha Kaarlosen takana näkyvässä kivinavetassa vuonna 1971. Kartanon aikajanalla 40 vuotta on lyhyt pyrähdys - entisen rälssisäterin historia ulottuu 1500-luvulle.


Viljan valkuaispitoisuus saadaan selville uuden tekniikan avulla varsin nopeasti, Kyösti Kaarlonen näyttää.

 

Kuvat: Raila Aaltonen