Tämä kesä on ollut viljanviljelyssä varsin poikkeuksellinen. Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin ja kuiva. Vapun ja juhannuksen välillä ei juurikaan satanut, jolloin kylvökset jäivät harvoiksi. Juhannuksen sateet kuitenkin saivat paikoin osan siemenistä vielä itämään. Kasvustot ovat siis epätasaisia ja korjuukaudesta odotetaan haasteellista.

Milloin lähteä puimurin kanssa pelolle, kun osa sadosta on korjuukypsää, mutta samalla lohkolla voi olla vielä aivan vihreää joukossa? Juhannuksen aikoihin saadut sateet ovat VYR:in mukaan myös herättäneet punahomeet kasvuun, joten kokonaan ei voida unohtaa hometoksiiniriskiäkään. Lisäksi loppukesän ja korjuukauden säät vaikuttavat vielä lopputulokseen.

Vilja-analyysi kannattaa aina teettää ja reseptit optimoida uuden sadon tiedoilla

Normaali vilja-analyysi valmistuu nopeasti ja siinä selviää rehuviljasta oleelliset asiat: kosteus, hehtolitrapaino ja raakavalkuaispitoisuus sekä vehnästä ja ohrasta myös tärkkelyspitoisuus. Kaikki rehuntehtaat analysoivat viljanäytteitä.

Kun saat vilja-analyysin tuloksen, lähetä se HKScanin ruokinta-asiantuntijalle. Teemme päivitetyn optimointilaskelman, ja voimme pohtia yhteydessä kustannustehokkainta ruokintavaihtoehtoa sinun tilallesi. Jos tilalla viljellään omia valkuaisrehuja, kuten hernettä tai härkäpapua, kannattaa myös niiden valkuaispitoisuus selvittää.

Satokauden tilaviljojen analyysitulosten perusteella rehutehtaat myös säätävät täydennysrehujen koostumusta. Siksi viljanäytteet kannattaa laittaa viipymättä analysoitavaksi, vaikka vanhan sadon viljaa olisi vielä käytettävissä.

Usein etenkin tilojen välisessä viljakaupassa erien pieni koko tuo haasteen: jos viljanäyte otetaan vastaanottovaiheessa, on kyseinen erä jo syötetty, ennen kuin analyysitiedot saadaan. Tilalle ostettavista viljaeristä kannattaa pyytää ennakkonäyte, joka analysoidaan ja nähdään, poikkeaako esim. valkuaispitoisuus oleellisesti aiemmasta.

Vain edustava näyte antaa oikean kuvan sadon laadusta

Ei ole yhdentekevää, kuinka analyysiin lähetettävä näyte otetaan. Jos parin litran näytepussin sisällön perusteella tehdään optimointilaskelma seuraavaan satokauteen asti, kannattaa panostaa näytteenottoon.

Kannattaa käydä katsomassa VYR:in sivuilta aiheesta video. Siinä on kuvattu edustavan koontinäytteen kerääminen joko viljavirrasta tai siilosta perustuen riittävään määrään osanäytteitä. Tilakohtaisesti kannattaa miettiä näytteenotto etukäteen.

Koska eri lohkojen viljoissa voi olla merkittäviä laatueroja, kannattaa näytteitä ottaa saaviin pikkuhiljaa korjuukauden kuluessa. Näin rehuviljan keskimääräisestä ruokinnallisesta arvosta saadaan totuudenmukainen kuva. Jos erilaatuiset viljat varastoidaan eri siiloihin, kannattaa ottaa näytteet erikseen ja teettää analyysit kunkin siilon viljoista. Joskus lohko- tai lajikekohtaiset erot voivat olla kohtuullisen suuret, ja tiivisteen käyttö kannattaa optimoida viljan valkuaispitoisuuden mukaan.

Toksiineja vai ei, selvittämisen arvoinen asia

Vaikka alkukesä oli harvinaisen kuivaa, ei punahomeiden aiheuttamilta ongelmilta välttämättä säästytä tämänkään satokauden viljoissa. Erityisesti porsastuotantotiloilla hometoksiinien aiheuttamat luomiset ja muut oireet aiheuttavat äkkiä suuret tappiot.

Viime vuoden tapaan tarjoamme yhteistyössä Vetagro Oy:n kanssa sikatuottajillemme mahdollisuuden rehuviljojen hometoksiinimäärityksiin edulliseen hintaan. HKScan lähettää tuottajille näytteenottopaketin rehuviljojen toksiinimääritystä varten. Analyysipaketti kattaa DON-, ZEA- ja T2-toksiinien määritykset ja hinta on 80 €/näyte. Analyysitulokset lähetetään suoraan tuottajalle, ja raportti sisältää suositukset jatkotoimenpiteistä.

Kuten rehuviljan ruokinnallisen arvon kannalta, myös hometoksiinien määrityksessä näytteen edustavuus on erittäin tärkeää. Toksiinit eivät ole jakautuneet tasaisesti viljassa, vaan analyysituloksen todenmukaisuutta parantaa huomattavasti, jos koostetaan näyte esim. 30 osanäytteestä, kuin että isosta siilosta otetaan alakautta yksi noin kilon näyte.