Kesän poikkeuksellinen kuivuus pistää mietteliääksi. Tilanne ei kosketa samalla tavalla Suomen kaikkia maatiloja. Pääosin kuitenkin koko Pohjois-Eurooppa kärsi poikkeuksellisesta kuivuudesta.

Elokuun lopussa kerättyjen tietojen mukaan Suomen viljasato tulee jäämään noin 2,6-2,7 miljardiin kiloon, joka on noin 75 % viime vuoden kokonaissadosta ja vastaavasti yli 30 % vähemmän kuin viimeisen viiden vuoden keskiarvo. Ruotsissa sato on 30 % pienempi kuin viime vuonna. Tanskassa ajankohtainen arvio on jopa 40 % miinuksella normaaliin satoon nähden. 

Luvut ovat jäätävät. Mitä tämä tarkoittaa alkutuotannolle, on tuhannen taalan kysymys. Varmuudella se tarkoittaa tuotantokustannusten nousua. Viljan hinnat ovat karkealla tasolla nousseet 40-50 eurolla tonnilta.

Kotimaan sadon laatu ohran ja vehnän osalta on ollut kohtalaisen hyvä. Ohran hehtolitrapaino vaihtelee, mutta on pääosin vähintään keskiarvossa, ja vehnän valkuainen on ollut hyvällä tasolla. Punahomeen DON-toksiinin pitoisuudet ovat myös olleet matalalla. Tällä viikolla lähetämme broilerituottajillemme kyselyn, jossa kartoitamme tarkemmin heidän tilojensa vehnäsadon määrää ja laatua, jotta saamme lisätietoa ensi talven rehuvaihtoehtojen suunnittelun pohjaksi.

Myös säilörehun osalta kaksi ensimmäistä satoa jäivät vaatimattomaksi. Olemme viime viikkoina soittaneet lähemmäs sata laatutilaa läpi. Näyttäisi siltä, että tiloilla ei ole akuuttia hätää. Itä-Suomessa on saatu jopa poikkeuksellisen hyviä satoja, toisella puolen Suomea tilanne on kuitenkin ollut huomattavasti hankalampi. Naapuriapu on noussut arvoonsa ja monet viljatilat ovat antaneet karjatilojen korjata nurmella olevilta lohkoiltaan satoa. Kolmas sato kannattaakin kerätä koko Suomessa – jos ei itselle, niin naapurille.

Lanseerasimme pari viikkoa sitten Karkearehupörssin, jotta paalit löytäisi paremman sadon alueelta kuivuudesta enemmän kärsineille tiloille. Palvelu on saanut lämpimän vastaanoton. Olemme myös viljatori.fi:ssä, joka yhdistää viljan myyjät ja ostajat sähköisesti ja ilman välikäsiä. Autamme tuottajiamme viljan hankinnassa myös ihan puhelimitse, ja heinäkuussa selvitimme mahdollisuutta viljan tuonnille.

Mikäli tarvetta ilmenee, priorisoimme rehun puutteesta kärsiviä tiloja, kun suunnittelemme teuraskuormia. Teurastusmääriä on kuitenkin mahdollista nostaa vain maltillisesti - pakkasvaraston kasvattaminen ei palvele viime kädessä ketään.

Tilannekuva tarkentuu kaiken aikaa ja pyrimme olemaan tuottajiemme tukena. Tärkeätä tässä vaiheessa olisi, että tilat inventoisivat viljatilanteensa – kuinka pitkälle oma vilja riittää, paljonko on ostotarve ja milloin? Nautatiloilla on tärkeä selvittää säilörehun laatu ja määrä. Yksin ei kannata asian kanssa jäädä. Kun laatu ja määrä ovat tiedossa, hyödyntäkää tuottajapalvelutiimimme osaajia parhaan ratkaisun kartoittamisessa. 

Nopein ja välttämätön toimenpide on totta kai lihan hinnan nosto kustannuksia vastaavaksi. Viime kädessä tämän päättää kuluttaja valitsemalla kotimaisen lihan. Olemme aktiivisesti levittäneet tietoa kuivuudesta lehdistöön, kuluttajille ja yhteistyökumppaneillemme. Toivomme, että kauppa ymmärtää tilanteen vakavuuden ja mahdollistaa hinnan nousut mahdollisimman nopeasti.

 

Pääkirjoituksen otsikko on lainattu nautatilan tuottajalta, jolle soitimme kartoittaessamme nautatilojen rehutilannetta.