Laitumet Tasson tilalla Urjalassa eivät jääneet puskittumaan, vaikka sukupolvien mittainen maidontuotannon perinne päättyi. Tuomas ja Katariina Tasso löysivät uuden, mieluisen työn emolehmien...
Laitumet Tasson tilalla Urjalassa eivät jääneet puskittumaan, vaikka sukupolvien mittainen maidontuotannon perinne päättyi. Tuomas ja Katariina Tasso löysivät uuden, mieluisen työn emolehmien parista.
Pariskunta aloitti ostamalla 40 simmental-vasikkaa vuonna 2014. Sitä ennen oli pohdittu ja punnittu erilaisia ratkaisuja maidontuotannon laajentamisesta kananmunantuotantoon.
Vaikka lypsykarja oli hyvätuottoinen, laajennus 26:sta 90 lehmään tuntui lopulta liian rohkealta. Tassot päättivät sen sijaan satsata emolehmiin. Halleja alettiin rakentaa 2013 muutaman kilometrin päähän kotitilalta.
"Nuorina tuottajina saimme tukea 50 prosenttia hankkeen kustannuksista, mikä osaltaan innosti rakentamaan", sanoo Tuomas valoisassa emolehmäpihatossa.
"Toinen navetta on varattu eri-ikäisille hiehoille. Saman katon alla on paalivarasto ja lantala. Navetat rakennettiin niin, että eläinten on hyvä olla ja itsellä hyvät olot työskennellä – tämä on työpaikkani seuraavat 30 vuotta."
Maidontuotanto jatkui rakennusprojektin ja uuden tuotannon ylösajon rinnalla tuoden taloudellista turvaa. Maitoauto kurvasi vanhalta navetalta viimeisen kerran kaksi vuotta sitten. Karjan viimeiset hiehot myytiin siemennettyinä viime vuonna.
Nyt emolehmien määrä on kasvanut 60-70:een, ja ensi vuonna poikimassa on kaikkiaan 90. Se on Tassojen mukaan passeli karjakoko niin peltoalan kuin työmääränkin puolesta. Tassot ovat tehneet HKScanin kanssa Rotukarja 2025 -sopimuksen emolehmien lisäämisestä, ja saavat investointilisää uusille emolehmille.
Tuomas tekee tilan työt pitkälti yksin. Fysioterapeuttina työskentelevä Katariina vastaa karjan terveysasioista ja on mukana eläintenhoidossa tarpeen vaatiessa. Etenkin poikimisten aikaan työssä tarvitaan kahden panos. Rehunteossa apuna on ulkopuolista työvoimaa.
Peltoja ja perinnebiotooppeja on kaikkiaan 120 hehtaaria. 60 hehtaarilta korjataan rehua ja vihantaviljaa. Lisäksi nurmea korjataan reilun 10 hehtaarin sopimusalalta. Yhteistyön ansiosta viljatila saa monipuolisemman viljelykierron ja nautatila kaivattua puskuria rehun riittävyyteen.
"Sopimusalalta korjatun kolmannen rehusadon ansiosta saamme säilörehun tänä vuonna riittämään juuri ja juuri, ja voimme pitää kaikki uudistukseen ajatellut vasikat."
Lehmien poi´ittaminen ja indeksien seuraaminen olivat tuttua asiaa maidontuotannosta, mutta uutta opittavaa on riittänyt. Usko tuotannon kannattavuuteen vaati laskelmia tuekseen. Emolehmätilalla kannattavuus syntyy huolellisesta työstä jokaisen vasikan eteen.
"Miten se voi kannattaa, kun lehmä tuottaa vasikan vuodessa", kertoo Tuomas miettineensä – maitorotuisesta sonnivasikasta kun sai 120 euroa.
Emojen ruokinta eroaa myös paljon lypsykarjasta.
"Viljojen kanssa ei pelata juurikaan", Tuomas vertaa. Aamuisin hän ripottelee eläinten eteen hiukan viljaa ja kivennäiset sen päälle, mikä varmistaa, että jokainen syö annoksensa.
Emolehmätilalla tilipäivä koittaa vasikoiden myynnin jälkeen, tavallisesti kerran vuodessa. Tassot ovat kuitenkin päätyneet kahteen poikimakauteen tasatakseen työtä ja tulovirtaa. Tavoitteena on, että runsas neljännes emoista poikii syksyllä.
"25 eläintä on juuri sopiva lauma perinnebiotooppilaitumelle, jota on 27 hehtaaria. Siellä lehmät eivät kesän mittaan liho liikaa, ja toisaalta alue ei ole sopisi vasikoille hankalan maastonsa vuoksi."
Kahden poikimakauden ansiosta tyhjiksi jäävät emot saavat vielä toisen mahdollisuuden tiinehtyä.
Siitossonneja Tassoilla on neljä. Niitä on hankittu suoraan simmental-kasvattajilta ja huutokaupasta. Ensi vuonna on tarkoitus myös siementää joitakin lehmiä.
"Kiimojen tarkkailu oli ennen arkipäivää, nyt joutuu vähän skarppaamaan", Tuomas arvelee.
Sonni on monen vuoden investointi, ja niitä hankkiessaan Tassot haluavat ostaa parasta. Poikimahelppouden indeksi on tärkein kriteeri. Lehmät tekevät oman osansa lopulliseen tulokseen.
"Tili muodostuu pihvivasikoiden hyvästä kasvusta ja välityspainosta. Sonneilla se on ollut keskimäärin 350 ja hiehoilla 300 kiloa."
Vasikat ovat tasakokoisia hyvän, tiiviin poikimakauden ansiosta.
Kahden vuoden päästä Tassoilta saattaa lähteä sonniryhmä Tammelaan HKScanin puhdasrotukasvattamoon. Karjaan on hankittu erisukuisia eläimiä ja sonnivalintoihin kiinnitetään runsaasti huomiota.
Matkaa kotoa navetalle on muutama kilometri. Kamerat seuraavat eläimiä kummassakin navetassa ja välittävät live-kuvaa kännykkään.
Katariina Tassolle vasikat ovat erityinen kiinnostuksen kohde ja ilon lähde. Syksyn ensimmäiset vasikat syntyivät lokakuun alussa.
Tykkään työstäni, se on monipuolista ja kaikin puolin mukavaa, sanoo Tuomas Tasso.
Kuivitukseen menee paali olkea aamuin illoin. Jaloittelutarhoja on tarkoitus rakentaa vielä lisää, jotta kaikki eläimet pääsevät talvellakin ulos.
Tuomas ja Katariina Tasso löysivät uuden, mieluisen työn emolehmien parista.
Lue myös emolehmäneuvoja Maarit Viljakaisen blogi, mitä emolehmiin siirtymistä harkitsevien kannattaa pohtia.