HKScanin eläinkuljetusautojen kuljettajien työssä toimimisen edellytyksenä on osallistua tiettyyn määrään virallisia ammattipätevyyskoulutuksia, joita HKScan järjestää säännöllisesti yhteistyössä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kanssa. Ammattipätevyyskoulutusten teema vaihtelee, ja normaalien ajoon liittyvien koulutusten lisäksi tarjolla on esimerkiksi eläinten käsittelyyn liittyvää koulutusta. Sitä kun ei ole tarjolla kuorma-autonkuljettajien normaaleissa ammattipätevyyskoulutuksissa, ja taito toimia eläinten kanssa on välttämätön eläinkuljetustehtävissä. Tänä syksynä HKScanin eläinkuljettajille on järjestetty esimerkiksi ennakoivan ajon koulutuksia eri puolilla Suomea, yhtenä paikkana Päijät-Hämeen ajoharjoittelurata Lahdessa.

Koulutukseen oli saapunut monta kuskia erilaisilla kuljetusautoilla

Harjoittelua auton ratissa

Koulutuksessa olevat kuskit jaettiin kahteen ryhmään. Päivään kuului sekä käytännön harjoituksia liukkaalla ajoradalla että teoriapuolta radan opetustiloissa. Toinen ryhmä siirtyi autoihinsa ja lähti radalle ja loput etsivät istumapaikkaa luokasta. Lounaan jälkeen ryhmät vaihtoivat paikkoja.

Asiantuntijat ohjeistivat kuljettajia ja antoivat palautetta suorituksista

Ajorataosiossa harjoiteltiin jarruttamista, väistämistä ja mutkaan ajoa liukkaalla erilaisissa ajonopeuksissa. Jo viiden kilometrin ero nopeudessa tarkoittaa monen metrin muutosta jarrutusmatkassa. Täysi eläinkuljetusauto painaa paljon eikä pysähdy ihan äkkiä, varsinkaan niin, etteivät kyydissä olevat eläimet kärsi. Ammattikuljettajilta homma sujui pääosin erittäin hyvin ja kuskit kehuivat sitä, miten harjoituksessa konkreettisesti tunsi ja havaitsi eron tilannenopeuksissa sekä kuivan ja liukkaan tien välillä.

Oman ja muiden toiminnan ennakointia

Päivän teemaa, ennakoivaa ajoa, käsiteltiin teoriaosiossa monipuolisesti. Erityisesti puhuttivat kuskin ajokuntoa ja muun liikenteen toimintaa käsittelevät osiot. Väsymys ja rattiin nukahtaminen ovat merkittävä syy kolareissa ja onnettomuuksissa ja oman väsymystilan arviointi mietitytti. Moni kuski kommentoikin, että toisinaan on ollut tarvetta pitää ylimääräinen lepotauko, jotta matka jatkuisi turvallisesti.

Kuolleet kulmat ja muiden tielläliikkujien huomiointi ja näiden suhtautuminen suuriin eläinkuljetusautoihin oli paljon esillä. Maaseudulla kevyttä liikennettä on melko vähän, mutta toisaalta usein ei ole erillistä kulkuväylää vaikkapa pyöräilijöille ja nämä joutuvat käyttämään piennarta. Suuresta autosta on myös vaikea nähdä suoraan edessä tai kuolleissa kulmissa olevia jalankulkijoita, eli autojen lähellä liikkuessa kannattaa olla varovainen. Hyvä vinkki sekä kuskille että vaikkapa tienylittäjille on hakea katsekontaktia, jolla varmistetaan havainnointi.

Suuren auton sivupeileistä näkyvyys on hyvä, mutta alueita jää myös katveeseen

Eläinkuljettajilla siteitä maaseutuun

Monella kuljettajalla on jonkinlainen tilatausta tai ainakin he ovat kasvaneet maaseudulla. Usein ammatti myös periytyy perheessä ja poika seuraa isäänsä eläinkuljettajaksi. Kun jo ihan uransa alkuvaiheesta lähtien on tehnyt pääasiassa eläinkuljetuksia, ne tuntuvat luontevilta ja osa kuskeista ei koskaan ole muita kuljetuksia tehnytkään tai tunne mitään houkutusta siirtyä kuljettamaan elottomia lasteja.

”Aina olen tehnyt näitä eläinkuljetuksia, vuosikymmenien ajan”, kertoi kuljetusliikkeen johtaja Kai Salminen, joka osallistui koulutukseen.

Eläinkuljetusauton kuljettajilla tulee olla valmiuksia ja kiinnostusta työskennellä eläinten parissa, mutta täysammattilainen ei tarvitse olla heti alusta alkaen:

”Kyllä se eläinsilmä ja tilanteiden lukeminen kehittyvät vuosien aikana, kun kokemusta kertyy. Samoin oppii, miten toimitaan yleensä milläkin tilalla. Uudessa paikassa on aina opettelemista, miten tuottajat toimivat ja haluavat meidän tekevän”, Salminen avasi työtään.

Autoissa on merkintä, että kyydissä on eläimiä

Ajosuunnitelmat tuottajien tarpeita ajatellen

Päivän aikana käydään yleensä useammassa paikassa keräämässä kyytiin eläimiä ja kuormaa täyttäessä pyritään mahdollisimman mukavaan ja tasaiseen matkantekoon. Esimerkiksi sonneja ja lehmiä ei haluta laittaa vierekkäin levottomuuden välttämiseksi. Eläinten hyvinvointi huomioidaan muutenkin kuljetuksissa ja eläinkuljetuslaissa on annettu enimmäisaika siihen, miten pitkään eläin saa viettää kuljetuksessa.

HKScan tarjoaa maitotiloille nopean noudon palvelua ja muutenkin eläimet pyritään saamaan teurastamolle mahdollisimman pian ilmoituksesta. Logistiikassa tehdään jatkuvasti kuormasuunnittelua ja Salmiselle ja muille kuskeille ajoreittisuunnitelmat lähetetään vasta muutamaa päivää ennen noutoa tai samana aamuna.

”Yleensä lopullinen reittisuunnitelma tulee samalla kun lähdetään liikkeelle pihasta. Toisinaan kuormaa kerätessä tulee soittoa, että nyt olisi kiire-eläin reitin varrella ja se pitäisi käydä hakemassa. Tietysti se otetaan kyytiin, jos vain mahdollista. Pääasiassa tuottajat tietysti ovat tyytyväisiä siihen, että kuljetukset hoituvat nopeasti ja kyllähän maataloustuottajat ja tilat tulevat tutuiksi kun tätä työtä tekee ja juttelee tuottajien kanssa.”

Tottahan se on. Koulutuksen aikana huomasi, miten motivoituneita kuskit ovat. Moni kantaa huolta maatalouden tilasta ja aidosti välittää tuottajista ja eläimistä. Eläinten kuljetus tilalta teurastamolle tai emotilalta kasvatustilalle voi olla vain pieni osuus ketjusta ja jää usein huomiotta, mutta tämäkin osa ketjusta hoidetaan vankkumattomalla ammattitaidolla. Tuottajat voivat hyvillä mielin jättää eläimensä näiden kuskien käsiin.