Onnelan tila Loimaalla on yksi ABF-Rypsiporsas-lihan tuotantoon siirtyvistä tiloista. ABF-tuotanto on vielä alussa, mutta tilalla ollaan luottavaisia eikä aiemminkaan olla arkailtu muutoksia. Tila...
Onnelan tila Loimaalla on yksi ABF-Rypsiporsas-lihan tuotantoon siirtyvistä tiloista. ABF-tuotanto on vielä alussa, mutta tilalla ollaan luottavaisia eikä aiemminkaan olla arkailtu muutoksia.
Tila siirtyi nykyisen isännän Jarmo Onnelan haltuun vuonna 1995. Tällöin kyseessä oli puhtaasti viljatila. Erilaisia tuotantovaihtoehtoja punnittiin ja sika valikoitui eläinlajiksi melkeinpä sattuman kautta.
Ensimmäiset emakot tulivat tilalle vuonna 1997 ja tuotanto on kasvanut siitä lähtien. Vanha navetta saneerattiin, porsitustiloja lisättiin, vuonna 2006 tilalle rakennettiin kaksi välikasvattamoa lisää ja vuonna 2010 lihasikala. HKScan on ollut tukena ja mukana muutoksissa.
Ihan alusta lähtien tuotanto on hoidettu omilla porsailla ja ostoeläimiä ei ole tarvinnut hankkia.
Yhteensä tilalla on emakoille 80 porsituspaikka ja 80 joutilaspaikkaa. Tila on Emomyllyn yksi sateliittiporsittamo. Lihasikoja tilalta löytyy 1700 – 1800 kappaletta. Peltoa on omat ja vuokramaat mukaan lukien noin 130 hehtaaria ja lisää rehuja ostetaan tarvittaessa vakitoimittajilta.
Siirtyminen antibioottivapaaseen tuotantoon ei kovin suuri muutos
Rypsiporsas®-tuotannossa tila on ollut mukana heti alusta lähtien eli loppuvuodesta 2010, ja nyt tila on lähtenyt mukaan ABF Rypsiporsas-lihan tuotantoon eli sikoja ei ole lääkitty ollenkaan eliniän aikana.
”Asiasta oli puhetta ensimmäistä kertaa noin vuosi sitten. Tämä on yksi kiinnostava mahdollisuus ja toivottavasti erikoistuminen näkyy tilan kannattavuudessa. Sikatalous kun ei ole mikään kultakaivos ja toimeentulo syntyy pienistä virroista”, Onnela kertoo.
Siirtymistä ABF Rypsiporsas-tuotantoon hän ei pidä kovinkaan suurena muutoksena, sillä Suomessa antibioottien käyttö on maltillista. Onnelankin tilalla antibioottien käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana.
”Eläinlääkärikin suosittelee, että ensin käytettäisiin kipulääkettä ja vasta jos se ei tehoa niin siirryttäisiin antibiootteihin. Yleensä kipulääke riittää.”
Tilalla yleisin syy eläinten lääkitsemiseen on porsaiden ripuli välikasvattamossa. Sitä on tulevaisuudessa tarkoitus yrittää vähentää. Vaikka isompia ongelmia ei ole, laakereilleen ei parane jäädä lepäilemään.
”Tilalta löytyy aina kehitettävää ja tuotoslukuja voi saada ylemmäs. Ei voi vain ajatella, että kaikki on hyvin, muuten helposti jämähtää menneeseen”, isäntä toteaa.
Onnelan tilalla porsaat kasvavat ilman antibiootteja
Kuluttajien tietoisuutta olisi hyvä lisätä
Laadukkaat tuotteet eivät itsessään riitä, vaan niiden pitää myös käydä kaupaksi kuluttajille. Suomalaiset kuluttajat ovat Onnelan mukaan tottuneet hyvään eivätkä aina tajua sitä, miten laadukasta kotimainen tuotanto on, ja kuinka antibioottivapaus olisi lähes mahdottomuus useimmissa maissa.
”Kahdestakymmenestä kuluttajasta ehkä kaksi ymmärtää, mitä antibioottivapaus on. Asiasta tulisi pitää enemmän ääntä ja viedä tietoa kuluttajille.”
Toisaalta tärkeää on myös, että markkinoilla pystytään vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin ja tarjolla on sekä bulkkituotteita että kalliimpia erikoistuotteita. Myöskään vientiä ei tarvitse arkailla, vaan liha tulisi myydä sinne, missä sille on kysyntää ja arvostusta.
”Ei kannata väkisin tuputtaa jotain kuluttajille, vaan herättää kiinnostus.”
Tuotantoa tulevia sukupolvia ajatellen
Tilanpidon lisäksi vapaa-ajalla maistuvat metsästys ja hiihto. Ruuanlaittokaan ei ole vastenmielistä ja usein uunissa poriseekin lempiruoka lihapata.
Tilan tulevaisuus näyttää varsin valoisalta ja jatkaja löytynee. Kaksi nuorinta tytärtä opiskelevat maatalousalaa Mustialassa ja ovat kiinnostuneita siantuotannosta.
”Tosin sikaan liittyviä opintoja voisi olla enemmänkin. Nyt tarjolla on vain yksi kurssi ja opiskelijoissa vain muutamia sikatilallisia. Pitäisi saada hyvä kokonaisuus, jossa perehtyy koko tuotantoketjuun ja saisi lisättyä maatalousalalle työllistyvien nuorten kiinnostusta myös sikoihin”, kuuluu Onnelan toive.
Tieto jatkajasta lisää halua panostaa tuotantoon ja kehittää sitä.
”Maataloudessa yksi sukupolvi on lyhyt aika. Tällä alalla toimiessa pitää ensin ajatella itseään ja sen jälkeen myös seuraavaa sukupolvea. Tilaa pitää jatkuvasti kehittää ja pysyä mukana ajan virrassa."
Maataloudessa täytyy ajatella myös tulevia sukupolvia. Onnelan tilalla jatkajaksi löytyy maatalousalaa opiskeleva tytär.