Yksi maailman vakavimmista tartuntataudeista on levinnyt pelottavaa vauhtia Euroopassa aina rajanaapureihimme asti. Vastuu sen torjumisesta on meillä kaikilla, joten taudin oikea-aikainen tunnistaminen ja tehokkaat toimenpiteet leviämisen rajoittamiseksi ovat ensisijaisen tärkeitä.

Afrikkalaisen sikaruton muodostamasta uhkasta ja sen leviämisestä Suomeen on keskusteltu jo pidemmän aikaa. Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy jo laajoilla alueilla naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä ja se on levinnyt odotettua nopeammin mm. villisikojen keskuudessa. 

On erittäin suuri riski, että tauti saapuu Suomeen enemmin tai myöhemmin. Oikeanlaisilla toimenpiteillä voimme yhdessä hidastaa taudin leviämistä ja minimoida sen aiheuttamia tuhoja Suomen sikataloudelle.

Vaarallisia tuliaisia

Suurimman riskin afrikkalaisen sikaruton leviämiselle muodostavat ulkomailta Suomeen saapuvat ihmiset, ulkomaille kohdistuvat metsästysretket, sikojen kuljetukset sekä lihatuotteiden, saastuneiden välineiden yms. tuominen Suomeen. Ulkomaalaiset sikalatyöntekijät ja lomittajat voivat tuoda mukanaan lihatuotteita, saastuneita välineitä tai vaatteita, joissa virus säilyy pitkiä aikoja.  

Metsästysretkeltä tuodut matkamuistot ja puutteellisesti desinfioidut välineet voivat olla merkittävä riski taudin leviämiselle.

Sikojen kuljetukseen käytettävät ajoneuvot on aina puhdistettava ja desinfioitava ennen Suomeen tuloa, koska virus säilyy erittäin pitkiä aikoja esimerkiksi lannassa, virtsassa tai kuivikkeissa. Ulkomaiset työntekijät on aina ohjeistettava lihatuotteiden tuontikiellosta, vaatteiden ja kenkien desinfioinnista sekä pidettävä huoli riittävästä karanteenista.

Saunominen tuhoaa viruksen tehokkaasti, joten sitä kannattaa käyttää myös vaatteille ja välineille. Samat toimet koskevat myös esimerkiksi metsästysreissulta palavia henkilöitä.

Tarkkana sikalassa

Afrikkalainen sikarutto voi olla sikatilalle kohtalokas, koska taudista koituvat kustannukset nousevat nopeasti hyvin korkeiksi. Ensin tilan kaikki eläinliikenne keskeytetään, kunnes tarvittavat tutkimukset on tehty. Tämän jälkeen Evira määrää kaikki tilan eläimet lopetettaviksi ja hävitettäviksi.

Sikala tyhjennetään kokonaan, desinfioidaan perusteellisesti ja välineet joko hävitetään tai desinfioidaan. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen saadaan viranomaisen luvalla täyttää sikala uudestaan.

Tyypillinen afrikkalaiseen sikaruttoon sairastunut sika kärsii kuumeisesta suolisto- tai hengitystiesairaudesta ja sen iholla on verenpurkaumia. Äkkikuolemat ilman edeltäviä oireita ovat yleisiä, lisäksi sioilla voi esiintyä hermostollisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä tai kouristuksia.

On kuitenkin muistettava, että oireet ovat usein vähäiset ja tautia epäillään usein vasta suuren joukon sairastuttua. Pahimmillaan tauti voi ennen toteamista levitä jo laajalle alueelle ympäri Suomea. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää tarkkailla sikoja aikaisempaa tarkemmin ja pyytää tarvittaessa eläinlääkäri paikalle.

Kohtalokkaan taudista tekee se, että kuolleisuus voi olla jopa 100 prosenttia. Mitään tehoavaa hoitoa tai rokotetta ei ole.

Torjuntatyötä yhdessä

Sikaruton torjumiseksi on tehty laajasti yhteistyötä niin tuottajien, teurastamoiden, Sikavan kuin viranomaisenkin toimesta.

Suomen sikayrittäjien ASF-seminaarikiertue keräsi runsaasti kuulijoita eri tahoilta lisäten näin tietoisuutta taudista ja sen torjumisesta.

Yhteistyö metsästäjien kanssa vaikuttaa lupaavalta ja metsästystä on pyritty helpottamaan myös lainsäädännön keinoin. Rajavalvontaa on tiukennettu ja viranomainen tiedostaa myös esimerkiksi villisikojen kasvattajien roolin taudin vastustamisessa.

Vastuu afrikkalaisen sikaruton torjunnassa on meillä kaikilla, joten ollaan siis tarkkana sikalassa ja pidetään huolta taudin ennaltaehkäisystä!

Bioturvallisuuden vahvistaminen sikaloissamme tulee olemaan myös yksi HKScanin tärkeistä painopisteistä vuodelle 2017, joten on tärkeää, että kaikki kantavat kortensa kekoon ja miettivät, miten omassa sikalassa voidaan parantaa tilannetta.

Teksti julkaistu myös Kotitilalta-lehdessä 3/16.