Sian ja siipikarjan lanta sopii hyvin viljojen lannoitukseen. Starttilannoitukseen kannattaa kuitenkin panostaa, jotta oras lähtee rehevään kasvuun ja käyttää lannan ravinteet tehokkaasti hyödyksi myöhemmin kesällä. Hyvä sato omilta pellolta parantaa tuotannon kannattavuutta merkittävästi.

Sian ja siipikarjan lannat sisältävät runsaasti fosforia. Näitä käytettäessä vuosittainen käyttömäärä kannattaa laskea lohkon fosforitarpeen mukaan. Fosforin viiden vuoden tasaus mahdollistaa lannoituksen suunnittelun tarkasti. Lantaa kannattaa levittää fosforitilaltaan heikoimmille lohkoille. Näin saadaan paras hyöty lannan ravinteista ja levitystyö tehostuu, kun lannan käyttömäärät ovat kohtuullisia.

Kevään hyvän kasvuunlähdön voi varmistaa typpeä ja rikkiä sisältävällä starttilannoituksella

Suomen kesä on lyhyt ja kasvu kiivasta. Jotta karjanlantaa käytettäessä saadaan hyvä sato, lannoitusta on täydennettävä. Lantojen ravinnepitoisuudet vaihtelevat ja lannoitusta suunniteltaessa on tarkastettava lanta-analyysistä tai ainakin taulukkoarvoista, mitä ravinteita lannasta tulee ja kuinka paljon. Vertaamalla niitä kasvin ravinnetarpeeseen, selviää mitä ravinteita pitää lisätä täydennyslannoituksessa.

Kevään hyvän kasvuunlähdön voi varmistaa typpeä ja rikkiä sisältävällä starttilannoituksella, myös seleeniä tarvitaan eläinten ja ihmisten terveyden turvaamiseksi. YaraBela Suomensalpietarin lisäksi valikoimassa olevat YaraBela Seleenisalpietari tai Yara Hivensalpietari Se+ varmistavat hyvän sadon ja kannattavan viljelyn sian ja siipikarjan lannan täydentäjinä. Suurempaa seleenipitoisuutta tarvitaan jos lannoitteen määrä jää alle 260 kg/ha.

Hyviä satoja tavoitteleva viljelijä pitää lannan määrän kohtuullisena ja käyttää puolet typestä kivennäislannoitteena

Ympäristökorvaus edellyttää, että kaikki lannan liukoinen typpi huomioidaan lannoituksessa. Hyviä satoja tavoitteleva viljelijä pitääkin lannan määrän hehtaarille kohtuullisena ja käyttää puolet typestä kivennäislannoitteena. Kylvön yhteydessä sopiva määrä viljoille on 50-60 kg N/ha ja korkeilla satotasoilla olisi hyvä jättää noin 20 kg typpeä täydennyslannoitukseen.

Tarkimman karjanlannan täydennyksen voi tehdä kasvukaudella kasvuston massaa ja lehtivihreäpitoisuutta mittaavalla Yara N-sensorilla. Täsmälannoituksella voidaan tasata lannan levityksessä syntyneitä eroja ravinnemäärissä ja näin kasvusto kehittyy tasalaatuisemmaksi ja tuleentuu tasaisemmin.

Karjanlannan tehokas hyödyntäminen vaatii huolellisuutta lannan säilytyksessä, oikea-aikaisessa levityksessä ja täydentämisessä siten, että ravinteet tulevat viljelykasvien hyödyksi, eivätkä jää huuhtoutumaan.