Suomalainen naudanlihantuotanto perustuu nyt ja tulevaisuudessa pääasiassa maitorotuisten sonnien kasvatukseen. Suomessa siirryttiin nuorten ns. ternivasikoiden välitykseen 2000-luvun alussa...
Suomalainen naudanlihantuotanto perustuu nyt ja tulevaisuudessa pääasiassa maitorotuisten sonnien kasvatukseen. Suomessa siirryttiin nuorten ns. ternivasikoiden välitykseen 2000-luvun alussa tarkoituksena parantaa vasikoiden kasvua ja terveydentilaa.
Vaikka kasvatusolosuhteet nykyisin vastaavatkin vasikoiden tarpeita paremmin kuin alkuaikoina, ovat vasikoiden hengitystietulehdukset kuitenkin lisääntyneet. Lääkkeitä kuluu ja vastustuskyky antibiooteille on vaarassa lisääntyä.
Tarkoituksena on parantaa vasikoiden terveyttä kehittämällä välityksen ja kasvatuksen toimintatapoja
Syksyllä käynnistyvässä Helsingin yliopiston johtamassa laajassa tutkimuksessa selvitetään keinoja tilanteen kohentamiseksi. Tarkoituksena on parantaa vasikoiden terveyttä kehittämällä välityksen ja kasvatuksen toimintatapoja.
Yhdessä lihateollisuuden kanssa toteutettavassa hankkeessa kerätään kasvattamoista tietoa vasikoiden sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä lääkkeiden käytöstä ja kasvatuksen tehokkuudesta.
Tutkimuksessa selvitetään muun muassa lypsykarjatilojen halua ja mahdollisuutta nostaa välitettävien vasikoiden ikää sekä niiden rokottamista ennen kasvattamoon siirtämistä.
Tarkoituksena on tutkia uudentyyppisen hengitystierokotteen tehoa suomalaisilla tiloilla. Myös vasikkaerän ikäjakauman, lähtötilojen lukumäärän ja ryhmäkoon vaikutus ovat kiinnostuksen kohteina.
Tavoitteena on myös luoda suomalaiset kriteerit erityiselle ”laatuvasikalle”.
Muualla maailmalla osa vasikoista myydään luokiteltuina tietyn rotuisina ja kokoisina vasikkoina
Suomessa välitysvasikan hinnoittelu perustuu pelkästään ikään, välityspainoon ja peruslaatuvaatimuksiin. Havaittavissa olevista laatuvirheistä voidaan hintaa alentaa. Rokotuksia ei ole toistaiseksi huomioitu hinnoittelussa.
Muualla maailmalla osa vasikoista myydään luokiteltuina tietyn rotuisina ja kokoisina vasikkoina, jotka on rokotettu ja tarpeen mukaan loislääkitty.
ELT Heli Simojoen johtamaan tutkimukseen otetaan mukaan 180 erityyppistä vasikkakasvattamoa eri puolilta Suomea. Tuloksia on luvassa vuosina 2018-19. Ministeriön rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston lisäksi Atria, HKScan Finland, Snellman, Eläinten terveys ETT ja Evira.