Härkäpapu ja herne ovat perinteisiä ruokakasveja Suomessa. Viime vuosina ne ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin myös rehukasveina.

Vuonna 2015 härkäpavun viljelyala oli 13 400 ja herneen 12 000 hehtaaria. Nousu edellisestä vuodesta oli lähes 80 prosenttia.

Palkoviljojen viljelyä puoltavat typpilannoituskustannusten pieneneminen, viljelyn monipuolistuminen, maan rakenteen paraneminen, valkuaiskasvipalkkio ja karjatiloilla rehuomavaraisuuden lisääntyminen.

Palkoviljat mukaan ruokintaan

Herne ja härkäpapu sopivat niin yksimahaisten kuin märehtijöidenkin ruokintaan. Tosin yksimahaisilla käyttöä rajoittavat jossain määrin valkuaisen aminohappokoostumus sekä haitta-aineet.

Musitialan puitua Kontua, joka murskesäilöttiin.

Nautakarjan ruokinnassa palkoviljoja voidaan syöttää joko puituna valkuaisrehuna tai korjaamalla koko kasvusto säilörehuksi. Säilörehuksi korjattuna on mahdollista saavuttaa jopa 10 000 kilon kuiva-ainesato hehtaarilta kertakorjuulla. 

Mustialassa viljeltyä Fuego-härkäpapua, josta tehtiin säilörehua.

Viime kesänä Mustialassa selvitettiin säilörehuksi tehtävän härkäpavun sopivaa korjuuaikaa osana Valkuaisfoorumi-hanketta.

Härkäpapusäilörehun D-arvo on matalampi kuin tyypillisen nurmisäilörehun, noin 600 g/kg ka, mutta suurempi syönti korvaa pienempää energiapitoisuutta. Käytännössä härkäpapua ei kannata korjata niin aikaisin, että D-arvo olisi selvästi tätä korkeampi, koska silloin kuiva-ainesato jää hyvin pieneksi.

Katso tarkempi korjuuaikasuositus täältä: www.hamk.fi/tyoelamalle/hankkeet/valkuaisfoorumi/valkuaista-mustialasta/Sivut/soveltava-tutkimus.aspx

Tulevalla kasvukaudella Valkuaisfoorumin soveltavan tutkimuksen painopiste on herneessä. Mustialassa herneestä tehdään murskeviljaa. Koeruuduilla selvitetään, miten herne menestyy seosviljelyssä härkäpavun kanssa. 

Tavataan Valkuaisfoorumilla!

Hankkeen toiminnasta ja tuloksista kerrytämme aineistoa Valkuaisfoorumin portaaliin, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä.  Valkuaisfoorumia voi myös seurata Facebookissa ja Twitterissä. Näin pystymme tehokkaasti jakamaan kokemuksia niin pellolta kuin navetasta, unohtamatta maukkaita härkäpapureseptejä.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteishanke ”Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen” eli Valkuaisfoorumi tähtää kotimaisen valkuaisen tuotannon ja käytön lisäämiseen tehostamalla tiedonvaihtoa ja jakamalla kokemuksia valkuaiskasvien viljelystä ja käytöstä.

Valkuaisfoorumi kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta elintarvikeyrityksiin ja kuluttajiin. Hanketta osarahoittaa Hämeen liitto EAKR-rahoituksella.

Kirjoittajina lehtori Katariina Manni Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä professori Marketta Rinne ja erikoistutkija Kaisa Kuoppala Lukesta.