Laatusonni-opintomatka suuntautui marraskuun alussa Espanjaan. Kun vuonna 2010 tutustuimme koillisessa Kataloniaan, nyt vierailimme aivan toisessa suunnassa, lounaassa lähellä Portugalin rajaa. Ja voimme todeta, että Espanja on todellinen nautamaa.

Kuten monissa muissakin maissa, myös Espanjassa elinkeinorakenteen muutos on ollut nopeaa. Kun toisen maailmansodan jälkeen vielä yli puolet väestöstä sai elantonsa maataloudesta, on nyt osuus alle neljä prosenttia.

Maa on hyvin aurinkoinen, aurinkotunteja saadaan vuodessa 2 500 ja puolet vuodesta on hyvin kuivaa. Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat rehukasvit maissi ja ohra, oliivit, sitrushedelmät ja omenat sekä viinirypäleet.

Espanjassa naudanlihaa kulutetaan henkeä kohti hieman vähemmän kuin meillä Suomessa, mutta Espanjasta viedään ulos huomattava määrä lihaa ja teuraseläimiä.

Maatilojen keskimääräinen pinta-ala on 25 hehtaaria mutta puolet tiloista on alle 5 ha. Maatalousväestö ikääntyy ja jatkajia on vaikea löytää. Suurin osa tiloista on sivutoimisia ja erilaisten osuuskuntien asema tuottajien tukena on merkittävä.

Extremaduran itsehallintoalue

Alue sijaitsee lounaassa 15 kilometriä Portugalin rajasta ja maisemat olivatkin tuttuja parin vuoden takaa. Luonto on äärimmäisen karua. Keväällä satoi viimeisen kerran toukokuussa ja seuraavan kerran lokakuun lopussa. Marraskuun alussa laitumet vihersivät, mutta vielä niillä ei juuri ollut syötävää.

Tutustuimme muutamiin tuottajien osuuskuntiin. Cooprado -osuuskunnan jäsenillä on pieniä, 15 - 20 emolehmän karjoja sekä vuohia ja lampaita. Päärotuna oli limousin. Sen hyvää rehuhyötysuhdetta arvostetaan, kun rehua on vähän ja kaikki pitää ostaa.

Tiloilta noin puolivuotiaina tulevat vasikat lihotetaan osuuskunnan navetassa ja myydään eteenpäin jatkokasvatukseen. Maissipohjaista väkirehua ja olkea annettiin vapaasti. Navetassa on 800 kasvatuspaikkaa ja vuodessa läpi menee 2 500 vasikkaa.

La Benfica -osuuskunta on perustettu 1942 ja sillä on 1600 jäsentä. Vierailukohteemme oli osuuskunnan kolmesta maatilasta suurin, 1 000 hehtaaria.  Jäsenillä on mahdollisuus tuoda emolehmät laiduntamaan osuuskunnan tammimetsiin.

Korkki- ja rautatammien terhot olivat juuri kypsymässä, ja osalle alasta pääsetään siat laiduntamaan marras-tammikuun ajaksi. Loppukasvatuksen ajan vain tammenterhoja syöneistä sioista saadaan korkeimman laatuluokan Jamón serrano -lihaa.

Laitumet olivat karuja ja paimenet ruokkivat emoja. Tavoitteena on saada vasikat vierotettua 5-6 kuukauden iässä ja 200 kilon painoisina. Osuuskunnan tehtävänä on täälläkin markkinoida vasikat eteenpäin. Seuraava suuri tehtävä osuuskunnalla on saada loppukasvatuspaikkoja, tuote omalla nimellä sekä mahdollisesti myös oma teurastamo.

Molempien osuuskuntien vasikoita myydään niin ulkomaille kuin Espanjan sisällä. Suurimmat kauppakumppanit ovat Turkki ja Kastilia - La Manchan alueen loppukasvattajat. Mennään siis katsomaan loppukasvattamoa.

Kastilia - La Manchan itsehallintoalue

Alueen pääkaupunki Toledo oli koko Espanjan pääkaupunki vuoteen 1561, ja sen todella huomaa: vanhankaupungin kapeat kadut ja putiikit veisivät aikaa vaikka monta päivää. Mutta me tulimme tutustumaan sonnien loppukasvatukseen.

Ruigan on Espanjan suurin nautatila. Meille tilaa esittelivät sen omistaja Jesus ja markkinointipäällikkö Sara. Jesuksen isovanhemmilla oli tilallaan 8 lehmää, tänä päivänä siellä on 6 000 kasvatuspaikkaa ja vuosituotanto 10 000 sonnia.

Espanja on iso maa: vasikat tulevat Ruiganiin ”lähistön” emolehmätiloilta, kuten Extremadurasta yli 400 kilometrin päästä. Sonnit ruokitaan täälläkin vapaalla väkirehulla ja oljella, jotka kaikki ostetaan lähistöltä, sillä omaa peltoa ei ole. Kasvattamoissa on betonipohjainen jaloittelualue ja makuukatos. Eläinryhmät ovat noin 200 sonnia.

Sonnit myydään pääosin elävänä ulkomaille, Libyaa, Tunisiaan, Egyptiin, Tukiin ja Libanoniin. Lähi-idän epävakaa tilanne on haitannut tilan toimintaa. Parhaimman käsityksen tilasta saa tutustumalla monipuolisiin nettisivuihin www.ruigan.net.

Toledon alueella tuotetaan 30 prosenttia Espanjan naudanlihasta. Pääsimme tutustumaan myös emolehmiin ja maitorotuisten kasvatukseen. Carloksen tilalla tutustuimme emolehmien lisäruokintaan laitumella.  Vaikka kesä ei ole niin kuuma kuin maan lounaisosassa, emot tarvitsevat lisärehua 7 kuukautta vuodessa. Oljen lisäksi niille annettiin brikettiä, joka sisältää viljaa, maissia, soijaa ja kivennäisiä. Annos oli neljä kiloa emoa kohti päivässä ja se jaettiin yksinkertaisesti traktorin keskipakolevittimellä.

Emot syövät briketit maasta ja hävikkiä ei juuri tule.

Carloksella on iso tila: 420 hehtaaria niittyjä noin 350 emolehmälle ja 500 hehtaaria viljaa. Työntekijöitä on kaksi. Omat sonnit kasvatetaan teuraaksi. Hän pitää työtä mukavana ja se antaa hyvän elinkeinon. Silti hänenkin on vaikea löytää jatkajaa.

Nyt olemme tutustuneet kattavasti Espanjalaiseen nautatuotantoon. Kiitos koko porukalle!

Wales

Ensi lokakuun lopulla menemme Walesiin. Nautojen lisäksi tutustumme esimerkiksi metsästyshaukkoihin ja siiderinvalmistuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Harrille. Tervetuloa niin tutut matkalaiset kuin uudetkin ystävät!