Tarttuvat sorkkasairaudet kulkevat usein yhdessä. Suurimmat riskitekijät ovat laajennus, ostoeläimet, muutokset ruokinnassa ja ruokintavirheet. Riskejä vähentää, kun varmistaa ostettavien eläinten terveyden jo etukäteen ja pohtii huolellisesti, miten eläimet sopeutetaan uuteen ruokintaan.

Tutkimushanke tarttuvista sorkkasairauksista Suomen laajentavilla ja suurilla tiloilla on päättymässä. Tutkimuksen yhteydessä koottiin kuvasto tarttuvista sorkkasairauksista.

Valiolla pidetyssä loppuseminaarissa julkaistiin tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia:

  • Tiloilla, joilla oli ajotulehdusta, oli merkitsevästi enemmän myös muita tarttuvia sorkkasairauksia (kuten sorkka-alueen ihotulehdusta, sorkkasyyliä ja sorkkavälin liikakasvua) kuin muilla tiloilla. Jos tilalla oli ollut ajotulehdusepidemia (ei vain yksittäisiä tapauksia) oli muita sorkkasairauksia eniten. Näyttää vahvasti siltä, että tarttuvat sorkkasairaudet kulkevat kaikki yhdessä ja vain terveet tilat ovat ”terveitä”.
  • Ajotulehduksen pääaiheuttajana pidetään Fusobacterium necrophorum -bakteeria, mutta taudinkuvassa on mukana useita eri bakteereita, mm. Porphyromonas levii, Bacteroides pyogenes ja Prevotella heparinolytica.  Näitä bakteereita ei ns. terveiden tilojen lehmien sorkista löydetty.
  • Suurimmat riskitekijät ajotulehduksen synnylle ovat ostoeläimet, laajennus/remontti itsessään ja ruokinnan muutokset/virheellinen ruokinta (mm. heikkolaatuinen säilörehu) sekä eläinmäärän kasvu. 

Suunnittele eläinhankinnat tarkasti

Laajentavalla tilalla on tärkeää miettiä, MITEN JA MISTÄ OSTOELÄIMET OSTETAAN, miten ne sopeutetaan tilalla olevaan ruokintaan ja miten välttää kaikella mahdollisella tavalla stressiä, niin lehmillä kuin isäntäväellä.

Parhaat neuvoni kiteyttäisin näin:

  • Ostoeläimet kannattaisi ostaa nuorkarjana, esim. siemennysikäisinä hiehoina tai vasikoina ja kasvattaa ne (mieluiten erikseen) kotona, ennen siirtoa uuteen navettaan.
  • Eläinten osto olisi paras tehdä vain terveiltä tiloilta, tai tiloilta, joissa ei ole koskaan ollut pahaa epidemiaa.
  • Kuparisulfaatti-sorkkakylpyjen käyttö on ollut monella tilalla hyödyllistä ostoeläinten muuton yhteydessä. Kuparisulfaatti on kuitenkin ympäristömyrkky ja esimerkiksi venäläisen kuparisulfaatin sisältämät raskasmetallit estävät sen käytön.

  

Laajentavan tilan kannattaa ostaa uudet eläimet nuorkarjana tai vasikoina ja kasvattaa kotona, ennen siirtoa uuteen navettaan.

Valkoviivan repeämä torjutaan sorkkahoidolla

Varsinkin pihatoissa valkoviivan repeämät ja paiseet aiheuttavat usein ongelmia. Rotu ja poikimakerta vaikuttavat tämän ei-tarttuvan taudin syntyyn. Valkoviivan repeämiselle altistavat myös kova alusta ja paikat, joissa sorkka joutuu voimakkaasti kääntymään: ahtaat paikat, jyrkät kulmat, korokkeet, nousut ja laskut.

Parsimatot käytävillä ennaltaehkäisevät valkoviivan vaurioita.

Säännöllinen toiminnallinen sorkkahoito ja mattojen asettaminen ongelmakohtiin ennaltaehkäisevät valkoviivan vaurioita. Parsien mukavuus lisää lehmien makaamista ja vähentää käytävillä seisoskelemista, mikä edistää sorkkaterveyttä ja tuo lisää maitoa.  Piilevä sorkkakuume, anturahaavauma ja valkoviivan repeämä liittyvät sorkkakuumeeseen, jonka seurauksena sorkan kannatinmekanismi pettää ja sorkkaluu laskee alaspäin. Tämä lisää muiden sorkkaongelmien riskiä.

Sorkkahoidon hyvästä laadusta on pidettävä kiinni. Oikein tehty sorkkahoito, jossa seurataan toiminnallisen sorkkahoidon periaatteita, takaa tervejalkaiset lehmät. Mikäli useampi lehmä ontuu hoidon jälkeen, on edellisestä sorkkahoidosta kulunut liian pitkä aika tai sorkkahoidon laadussa on korjaamista.

Kuvat: Topi Pakarinen