HKScanin broilerintuotannon kiloista yli puolet tuotetaan Tanskassa suunnilleen sadalla broileritilalla. Tanskan alkutuotanto-organisaatio on pieni, esimerkiksi asiantuntijapalveluita HKScan ei...
HKScanin broilerintuotannon kiloista yli puolet tuotetaan Tanskassa suunnilleen sadalla broileritilalla. Tanskan alkutuotanto-organisaatio on pieni, esimerkiksi asiantuntijapalveluita HKScan ei siellä tuota, vaan tuottaja hakee ohjeensa paikallisesta siipikarjaliitosta, Danhatch – hautomoyritykseltä tai muualta talon ulkopuolelta. Jos siis tanskalaiseen tuotantoon haluaa tutustua lähemmin, on syytä keskustella suoraan tuottajien kanssa.
Yhdeksän tanskalaista – kahdeksan tuottajaa ja HKScan Denmarkin hankintapäällikkö Lars Rasmussen - tutustuivat HKScanin Suomen broilerintuotantoon maaliskuussa. Tanskalaiset vierailivat Sastamalassa Oittisen tilalla ja tutustuivat tilan energiaratkaisuihin, kävivät Euran tuotantolaitoksella ja Turun konttorissa sekä söivät illalla hyvän aterian Turussa suomalaisten broilerintuottajien seurassa. Seuraavana päivänä vierailtiin vielä Jouni Tuomolan broilerihallissa Niinijoella.
Tuottajat Thomas Knudsen ja Willem Dekker vaihtoivat ajatuksia tuotantoneuvoja Elina Santavuoren kanssa.
Oli mielenkiintoista seurata, mihin tanskalaiset kiinnittivät huomionsa. Teurastamossa huomattiin, että linnut teurastetaan ”kunnolla”, ei siis Vinderupin teurastamon halal- säännösten mukaan, jossa linnun tainnutus hiilidioksidilla ei ole sallittua. Tuottajat totesivat, että tämä on yksi niistä asioista, jotka johtuvat siitä, että täällä toimitaan vain kotimarkkinoilla.
Moni asia tuotannossa on meillä toteutettu hyvin samalla tavalla kuin Tanskassa. Käytössä oli paljon samaa tekniikkaa ja mm. valaistusta säädettiin saman tyyppisen ohjelman mukaisesti. Hakelämpövoimalat olivat tuottajille uusi kokemus, Tanskassa lämpö tuotetaan pääasiassa olkea polttamalla.
HKScan Denmarkin hankintapäällikkö Lars Rasmussenia ja broilerituottajia Karl Christian Kjæria ja Asger Petersenia kiinnostivat Tuomoloiden broilereiden ruokinta, hallien valaistus, lämpötila sekä lintujen kasvutulokset.
Lintujen jalkapohjien hyvä kunto ja turvepehkun paksuus kiinnosti, samoin se, miksei linnun varpaita viedä Kaukoitään, jossa niistä saa kohtuullista hintaa.
Turun konttorissa tanskalaiset arvostivat keskustelua tuotanto- ja teknologiajohtaja Aki Laihon kanssa ja esittivät toiveen, että Tanskan saisi vakituisen paikallisen johtajan.
Tanskalaisten vierailu on osa HKScanin osaamisen ja tiedon jakamista maiden välillä. Jossain vaiheessa suomalaiset tuottajat tekevät vastavierailun Tanskaan.
