Torstaina kokoontui Padasjoelle noin kaksikymmentä eläinlääkäriä, joista valtaosa oli valmiuseläinlääkäreitä, osa aluehallinnon, Eviran ja yhteistyötahojen eläinlääkäreitä. Valmiuselänlääkärit ovat hallinnon reserviä vakavien tautitilanteiden varalle. Kun käsky käy, he jättävät arkisen työnsä ja siirtyvät tautitorjunnasta vastaavien viranomaisten käyttöön.

Harjoituksen taustaksi päivitettiin ensin tilanne. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen riski Suomeen villisikojen mukana on edelleen matala. Villisikoja on liian vähän ja ne ovat liian harvassa, jotta virus voisi levitä. 

Afrikkalaisen sikaruton leviämisen riski Suomeen villisikojen mukana on edelleen matala.

Suurin riskitekijä käveleekin kahdella jalalla. Siirtyminen piilevästä tartuntasikalasta terveeseen ilman kahden vuorokauden karanteenia, pesua ja desinfiointia tai tartuntaa kantaneen sian lihasta tehtyjen lihatuotteiden päätyminen suomalaiseen sikalaan ovat edelleen suurimpia vaaroja. 

Verinäytteen ottoa ja eläinten arvon arviointia

Harjoitustilanteessamme sikalassa oli alkanut ilmaantua sunnuntaina huonosyöntisyyttä ja maanantaina eläimiä alkoi kuolla normaalia enemmän. Tiistaina paikalle tullut eläinlääkäri epäili Afrikkalaista sikaruttoa, otti näytteitä ja ilmoitti asiasta Aluehallintovirastoon, joka otti tilanteen haltuun.

Positiiviset tulokset Evirasta saapuivat torstaina. Tähän tilanteeseen me tulimme suunnittelemaan toimia taudin edelleen leviämisen estämiseksi, sikalan tyhjentämiseksi ja desinfioimiseksi.

Jakaannuimme työskentelemään useampaan ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai harjoitella ihan käytännössä verinäytteen ottoa ja jopa lopetusta. 

Tartuntatieksi todettiin liettualisen metsästyskaverin käynti sikalassa ilman varotoimenpiteitä.

Oma ryhmäni mietti eläinten arvon arvioinnin perustana olevia tietoja ja arvion tekijää. Suunnittelimme eläinten lopetusta tässä sikalassa ja muita käytännön toimintatapoja. Soittelimme myös eri toimijoille ja tarkistimme heidän aikataulujaan ja kapasiteettia siltä varalta, että tilanne olisi oikeasti päällä.

Yksi ryhmä selvitteli taudin tuloreittiä sikalaan ja mahdollisuutta viruksen leviämiselle eteenpäin eläinkuljetusten mukana. Tartuntatieksi todettiin liettualisen metsästyskaverin käynti sikalassa ilman varotoimenpiteitä. Viimeinen ryhmä selvitteli tilan puhdistusta ja desinfiointia. 

Tilan kohtalo mietityttää

Harjoittelusta jäi hyvä maku suuhun. Se oli hyvin suunniteltu ja lähtöasetelma oli luotu todentuntuiseksi. Osallistujat antautuivat tilanteeseen täysillä ja miettivät tosissaan ongelmienratkaisuja. Tilan puolelta koimme olevamme tervetulleita. Kiitos siitä!

Jäin harjoituksen jälkeen miettimään kahta asiaa. Puolustusvoimat suunnittelee reservin käytön hyvin tarkasti niin, että jokainen tietää tehtävänsä etukäteen. Tällinen suunnitelmallisuus voisi lisätä myös valmiuseläinlääkäreiden toiminnan tehokuutta tosipaikassa. Kun valmiuseläinlääkäri tietää roolinsa kriisitilanteessa, hän voi jo etukäteen valmistautua rooliinsa myös omatoimisesti.

Toiseksi pohdin tartunnan saaneen tilan kohtaloa. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi valtio tyhjentää ja puhdistaa tilan. Eläimistä ja muista kuluista maksetaan korvaus valtion varoista. Mutta entä sitten, kun tuotanto pitäisi käynnistää uudelleen arviomme mukaan kolmen kuukauden pesu- ja desinfiointiruletin jälkeen.

Sikalan tuotannon käynnistys ja tartuntaa edeltävän tuotostason savuttaminen vie parikin vuotta. Silloin syntyy paljon saamatta jäänyttä tuloa. Ovatko tätä varten puskurit ja vakuutukset varmasti kunnossa? Helposti voi käydä niin, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa.